Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2019

Akillesjänne osa 6 (päivät 33-43)

Reilut 6 viikkoa takana, muutama vielä edessä. Tuntuu kamalan pitkältä tämä aika, ei kulu millään ja toisaalta onhan tämä kulunut nopeasti. Ensimmäisellä kerralla (nilkka) tuntui, että aika kuitenkin kului jollain tapaa, vaikka en voinutkaan varata jalalle oikeastaan kunnolla koko aikana. Ehkä syynä se, että oli niin uusi juttu ja siitä on kulunut pitkä aika, joten en muista ajan kulumattomuutta. Toinen (luudutus) kului nopeampaan, koska sain silloin sen walkerin heti ja sen kanssa pääsin kävelemään nopeammin kuin mitä kipsillä tai miten tämän kanssa pääsin liikenteeseen (ekvinus…). Mutta 15.1. on lääkäriaika, jolloin vacopedin pitäisi lähteä muualle ja sitten jalka pääsisi vapauteen – jos kaikki menee kuten pitääkin. Siihen tähtäillään!

Mitään jumppia tms. en ole tehnyt ja kävelyinnostuskin on ollut laimeaa (ja hidasta). Positiivisena seikkana se, että ennen koulun loppumista pääsin jo kävelemään pieniä matkoja ilman keppejä, vähitellen enemmän ja melkein voisi sanoa reippaasti (jos toisessa jalassa oli korkkari tasoittamassa korkeuseroja). Noin viikon ajan siis ilman keppejä onnistui käpsyttely esim. kaupassa käyminen. Mitään isompaa liikuntaa ei kyllä tullut tehtyä, mutta koiria pääsin treenamaan sisällä hallissa pari kertaa jollain tapaa.

27.12. oli ortoosin säädön aika ja olin kovin innoissani: korokepohja pois, tilalle matalampi osa ja nilkkaan vähän liikkuvuutta. Odotukset ehkä liian korkealla, koska enhän minä osannut jalkaa käyttää, kun siihen lupa tuli säätöjen jälkeen. Kuulemma tyypillistä, että tullaan viimeiseen säätöön ilman keppejä ja kova ikävä niitä tulee säädön jälkeen. Ei vain ottanut jalka oikein vastaan eikä kävely sujunut. Köpöttelyksi siis meni ja nyt on mennyt pari päivää ihan miniaskelten kanssa. Kepit sentään kotona pysyvät pois, lenkillä en ole yrittänytkään käydä (sori koirat…).

Jalka on edelleen surkastunut, mutta luulen, että nyt kun jalkaa saa käyttää vähän enemmän ja opin käyttämään sitä, se ehkä vahvistuu jo tässä ennen kengän poisottamista. Saan myös tehdä pieniä venytyksiä nilkalla ylös-alas. Mitään sen isompaa ei vielä ja muutenkin olen supervarovainen. Pelkään, etteivät jänteen päät ovat kunnolla yhdistyneet toisiinsa (pipontupsut vastakkain, niinhän se meni) ja sitten jänne venyykin yhtäkkiä liikaa ja naps uudelleen (näitä tarinoita olen lukenut). Tai että jänne on koko ajan liian venyneenä ja jää liian pitkäksi ja sitten sitä pitää lyhentää (tai ei voi lyhentää eli sitten sillä ei tee mitään). Eikä saa kaatua (helppoa talvella, kun tuossa kengän päällä on vielä muovipussi ulkona, ettei kastu), sekin vielä. Mutta vähitellen, päivä kerrallaan tämä etenee ja on siinä mielessä helppo juttu, että voi yleensä kuntouttaa kohtuullisen hyvin. 6 kk – alkaa olla jo kohtalainen ja 12 kk jälkeen pitäisi olla jo hyvinkin kunnossa.

Nilkan turvotus on vähentynyt, jolloin tuossa jalassa näkyy selkeä paksunnos – siinä se repeämä on ja arpikudosta on tullut. Ohut tuo jalka edelleen on, pohje lähti lätkimään.

Akillesjänne osa 5 (päivät 28-32)

Reilut 4 vko katkeamisesta ja tänään oli ortoosin säätämisen aika. Säätöä tehtiin niin, että kulmaa on vielä ehkä se n. 15 astetta ja iso alaosan möllykkä-kantaosa on vielä paikallaan (”pisaran mallinen kanta”). Ei siis vielä lähtenyt möllykkä pois, mutta koska kulma muuttui, pystyy tällä nyt ”astumaan” vähän paremmin (pitää tehdä video käppästelystä, ei ehkä opetusvideon tasoa…). Mutta ei ole enää niin järkyttävän korkea verrattuna toiseen jalkaan, mikä helpottanee kävelemistä. Keppien kanssa ainakin nyt vielä ulkona, siellä on niin julmetun liukasta, ettei uskalla kokeilla ilman. Sisällä olen nyt parin päivän ajan pystynyt kävelemään omalla tyylilläni ilman keppejäkin, mikä helpottaa monessakin asiassa. Mutta keppien kanssa tulee käveltyä enemmän oikein ja nopeammin, joten niitä aion vielä käyttää.

Säätöjä muokattu, möllykkäosa mukana. Painava tämä koko systeemi on, hieman rasittaa.

Kinttu on edelleen ohut ja joitakin uusia mustelmia on tullut jalkapohjaan, ehkä juuri siitä, kun olen kävellyt vähän ilman keppejä? Pitää tutkailla, miten niiden kanssa käy, että onko jotenkin väärin, kun on tullut sellaisia. Jalan asennon muuttaminen tuntuu jänteessä/pohkeessa, venymistä = särkyä tullut nyt. Kuulemma normaalia ja menee muutamassa päivässä ohi, kun jänne venyy. En ole paljon jalkaa kosketellut tai yrittänyt liikutella vapaana, kun tuntee jalan vapauden hetkinä, että pohje ei siitä pitäisi (heilahdellessa tuntuu kipua). Joten olkoot vielä ja pitääkin olla vielä liikkumattomana.

Joulun jälkeen parin viikon kuluttua on seuraava aika ja silloin möllykkä lähtee pois ja saan matalamman kannan sekä ilmeisesti silloin tämä asennetaan niin, että jalka siinä pääsee nilkasta taipumaan. Sen kanssa ehkä sitten myös pari viikkoa tai jotain? Mutta sitten pääsee kävelemään ilmeisen normaalisti verrattuna nykytilaan. Tässä hyvä video minusta silloin:
https://www.youtube.com/watch?v=Q2HxmrQh3Zs

Akillesjänne osa 4 (päivät 20-27)

Maanantaina tulee jo 4 viikkoa täyteen akilleksen repeämästä – nopeasti (ja hitaasti toisaalta) aika on mennyt. Viikon aikana tilanne on mennyt kovastikin parempaan suuntaan! Aluksi jalka tosin alkoi mennä yöllä kovasti kipeäksi nivusen alueelta, jokin jänne tms. alkoi vihloa, kun jalkaa liikutti. Sitten sama juttu polven kanssa, jolloin tajusin ottaa polvien alla olleen käärön (korotuksen) pois. Pohje ei ole ollut enää kosketusarka, joten koroke oli turha ja vaikeutti (painavan) jalan nostamista niin, että tuli uusi ongelmia. Korokkeen poistaminen poisti ongelmankin muutaman päivän sisällä. Eli aluksi hyvä, sitten vain olisi pitänyt ottaa heti pois, kun pohje ei enää ollut kosketusarka.

Loppuviikosta jalka on alkanut tuntua aina vain paremmalta, kun siihen on voinut ottaa enemmän painoa parin viime päivän aikana. Sisällä pystyy jopa kinkkaamaan ilman keppejä. Tosin ei se kovin kaunista ole, kun jaloissa on niin suuri korkeusero. Korkkari vasemmassa jalassa auttaa asiaa, paitsi että korkkareiden pitäminen on kamalaa! Pakkotilanteessa auttaa, mutta ei jatkuvasti toimi, sen verran korkea pitää koron olla. Ulkona on nyt julmetun liukasta, ollut muutama päivä, minkä vuoksi ulkona ei voi kuvitellakaan kävelevän keppienkään kanssa oikeastaan ollenkaan. Vacoped ja sen suojana oleva muovipussi ovat myös liukkaat, joten vaikka toisessa jalassa on nastakenkä ja kepeissä piikit, katujen liukkaus estää aika tehokkaasti ulkona liikkumista. Ilman vacopediäkin ihmiset hissuttelevat eivätkä nastatkaan tuo tarpeeksi pitoa, kurja keli nyt. Joten vaikka tukea saan nyt jalalle hyvin, ei ulkoilu ole sen kummempaa ennen kuin tulee lunta.

Jalka on mielestäni melko hyvin kohti 90 asteen kulmaa menevä, kun jalka on vapaana. Mutta jos sitä vahingossa taivuttaa tai se liikahtaa vapaana ollessaan enemmän, tuntee jänteessä, että on siellä vielä jotain kesken. Kunhan ei jää liian löysäksi ja toisaalta kasvaa pituutta vähitellen. Pohje on edelleen kuihtunut (samoin toinenkin), mutta kuihtukoot, kasvattelen sitten myöhemmin siihen lihasta, kun jänne alkaa olla asiallinen.

Jalka 8.12.2019