Tuulia Applebyn luennot 18.2.2017

Tuulia Appleby kävi pitämässä luennot koiran tunteista ja niiden merkityksestä sekä hormoneista Kannuksessa. Tunneosasto oli itselleni mielenkiintoisempi, hormoniasiat ovat tutumpia. Kirjoitan tähän jotain muistiinpanoja, hyvin tiivistetysti. Ja paljon tietoa tunteista etenkin löytyy esim. Helena Telkänrannan kirjoista (jotka ovat ”pakollista” luettavaa kaikille koiraharrastajille). Mukana on myös joitakin omia kommentteja sekä linkkejä.

Tunteet

Yleisesti tunteet ovat tärkeitä evoluution kannalta, hengissäsäilyminen perustuu niihin (esim. vältetään pelottavia asioita). Eläimillä on tunteita, ne ovat myös tietoisia tunteistaan ja pystyvät ilmaisemaan niitä (ks. esim. Telkänrannan kirjat).

Pankseppin mukaan olemassa on 7 tunnejärjestelmää, jotka löytyvät ainakin nisäkkäiltä ja linnuilta:

  1. Seeking: hakeminen, tavoitteleminen. Tähän kuuluvat saalistaminen ja hajutyöskentely.
  2. Play: leikkiminen
  3. Lust: seksuaalinen himo
  4. Care: hoivaaminen
    <- miellyttäviä tunteita, itsessään palkitsevia – ei pelkästään päämäärä, vaan se, että saa tehdä tätä asiaa
  5. fear: pelko
  6. panic (sadness, grief, separation, anxiety): paniikki
  7. rage: raivo

Toinen tapa tunteiden luokittelussa on sellainen, jossa tunteita katsotaan niiden voimakkuuden ja tunnekokemuksen mukaisesti (nelikenttä / asteikko):

  • fobia – pelko – levottomuus – helpotus
  • euforia – riemu – ilo – turhautuminen – viha – raivo

Esim. turhautuminen: on jotain odotuksia, jotka menetetään à turhautuminen, joka voi johtaa vihaan (aggressiivinen käyttäytyminen).

Aggressio

Aggressiivisuus on käytös, jonka takana on tunnetila (viha, raivo). Aggression portaat on se tuttu kaavio, esim. löytyy https://www.google.fi/search?q=aggression+ladder&rlz=1C1LDJZ_fiFI708FI708&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwi8zKXOhJrSAhXBhiwKHQfkA8EQ_AUICCgB&biw=1366&bih=662

Oppiminen ja tunteet

Miksi koira oppii, miksi toimii opitulla tavalla? Jos koira saa palkkioita -> siitä tuntuu paremmalta, kokee mielihyvää. Tällöin koira toistaa tekemistään, koska haluaa uudelleen saman mielihyvän tunteen. Tähän liittyy positiivinen vahvistaminen, jonka tunnetilaa voisi kuvata ”ilolla” (esim. koira istuu maltillisesti paikoillaan -> se saa noutaa). Jos koiraa opetetaan negatiivisella vahvistamisella (ikävän asian poistaminen, esim. hihnasta nyppiminen loppuu), tunnetila on helpotus. Helpotus ylläpitää käyttäytymistä (kun teen näin, ikävä asia loppuu ja tunnen helpotusta).

Positiiviseen rankaisuun liittyvä tunnetila pelko, (paha olla, jotain ikävää lisätään tilanteeseen, esim. koiraa läpsäistään kuonolle, kun se vinkuu). Negatiiviseen rankaisuun (jotain mukavaa otetaan pois, esim. koira ei saa makupalaa) liittyvä tunnetila on turhautuminen.

On eroa, miten kouluttaa.
– Jos käyttää palkitsemista -> koiran aivoissa syntyy ilon tunteita, erittyy dopamiinia ja opioideja.
– Jos käyttää negatiivista vahvistamista, syntyy helpotuksen tunnetta sekä erittyy noradrenaliinia ja adrenaliinia (stressihormoneja), dopamiinia, opioideja sekä serotoniinia.
– Rankaisujen aikaan erittyy noradrenaliinia ja adrenaliinia sekä CRH (saa aikaan kortisolin erittymistä).

”Liking”-tunne liittyy opioideihin ja ”wanting”-tunne dopamiiniin. Halutaan tietysti saada aikaan hyvää oloa, koirakin haluaa sitä ja tavoittelee sitä. Joten koulutuksessa olisi syytä paneutua siihen, että näitä tunteita saa aikaan. (huom! ei kuitenkaan mitään superkiihtymystä, koska sitten oppiminen heikkenee – sopiva ilo ja aktiivisuus.)

Mendlin kaaviota katsottiin myös kouluttamisen ja tunteiden yhteydessä (esim. http://dvg4ol0hclm7o.cloudfront.net/content/royprsb/277/1696/2895/F1.large.jpg). Siinä oli kaksi järjestelmää: palkkion saaminen tai rangaistuksen välttäminen. Koiran halutaan pysyttelevän innoissaan olemisen/ilon sekä rentouden/rauhallisuuden puolella (ei pelko/alistuminen ja suru/masennus).

Kärsivällisyys

Kouluttamisessa tavoitellaan myös tasapainoista koiraa, ilon lisäksi rentoutta (joskus rauhallisuuttakin). Kärsivällisyyttä harjoitetaan siten, että koiran annetaan itse löytää ratkaisu erilaisissa tilanteissa. Esim. koira haluaa kovasti päästä ulos:

  • se voidaan käskyttää istumaan, mutta koiran päässä voi edelleen olla kiihtynyt olotila
  • koiran voidaan itse hoksata, että se pääsee ulos vain kun se on rauhallinen, esim. istuu rauhassa -> koira oppii hallitsemaan omaan tilaansa

Pelko, ahdistuneisuus ja fobia

Pelossa liikutaan järkevässä reaktiossa suhteessa ärsykkeeseen, konkreettiseen uhkaan. Ahdistus on aavistus siitä, että jotain pelottavaa tulee tapahtumaan. Fobia on kohtuuttoman kova pelko, joka ei ole suhteessa ärsykkeeseen.

Koiran reagointitavat uhkaavassa/pelottavassa tilanteessa:

  • Flight: välttelee, piiloutuu, jos mahdollista
  • Fight: jos ei pysty piilottelemaan, joutuu puolustautumaan
  • Flirt: sosiaalisia eläimiä, yrittää tyynnyttää, tehdä kaikkensa, ettei tapahdu mitään pahaa, mielistelee kovasti (näkee joskus kovakouraisten koirien kouluttajien koirilla – mielistelevät ohjaajaa, etenkin rankaisujen jälkeen tai ennen oletettua rankaisua)
  • Freeze: jähmettyy paikoilleen, ei liiku, toivoo ettei kukaan huomaa. Kissat etenkin ell-käynnillä. Voi jäädä huomaamatta (koirat esim. hoitotoimenpiteissä, trimmaus)

Mitä useammin pelkojärjestelmä on käytössä, sitä enemmän se vahvistuu (kuten muutkin). Joissakin peloissa on geneettistä alttiutta, esim. äänipelko (esim. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0272735894000395).

Pelkoehdollistuminen tapahtuu usein ”fast but dirty” ts. nopeasti (aivorunko + talamus -> mantelitumake -> hypotalamus). Hitaampi reitti menee ensin aivokuorelle ja sieltä hippokampuksen kautta mantelitumakkeeseen -> hypotalamukseen. Tähän hitaampaan reittiin voidaan vaikuttaa opettamisella (esim. vastaehdollistuminen). Eläimiä on opetettu sietämään kivuliaitakin (= herättävä pelkoa) toimenpiteitä vastaehdollistumisen kautta (esim. totutetaan voimakkaisiin sähköiskuihin vähitellen ruuan avulla).  Tiedostamaton pelko myös mahdollista, kun tilanteessa on ollut jotain ikävää -> jatkossa jokin asia pelottaa, mutta ei osaa sanoa miksi.

Biofeedback

Tässä tuli esille hengittämisen hallinta, joka hallittuna laskee sykettä ja vaikuttaa esim. stressiin. Karen Overallilla on harjoituksia tähän (esim. 15 päivän rauhoittumisohjelma, hengitysharjoituksia). Ihmisille on paljon erilaisia hengitysharjoituksia olemassa, esim. stressin hallintaan tai jännitykseen. 

Stressistä vähän

Stressiasiassa uusi mielenkiintoinen juttu oli paviaaniuroksien ja niiden välisiä tappeluiden tutkiminen kortisolin mittaamisen muodossa. Voittaneilla paviaaneilla kortisolitaso pysyi matalana, mutta hävinneillä se nousi paitsi joillakin. Ne, joilla se ei noussut, olivat hävityn tappelun jälkeen menneet kurmuuttamaan jonkun toisen paviaanin. Siirrettyä aggressiota, näkyy koiramaailmassakin (koirat toisilleen tai ohjaaja koiralleen).

Koulutuksen aikana stressiä usein aiheuttaa se, että eläintä pidetään kiinni. Sillä ei ole mahdollisuutta poistua tilanteesta, jolloin se ajattelee, ettei sillä ole valinnanvaraa. Valinnan ja hallinnan puute aiheuttaa stressiä (ja jopa opittua avuttomuutta). Täten olisi tärkeää, että koiralla olisi koulutuksessa paljon sellaista, jossa sillä on valinnanvaraa ja mahdollisuus vaikuttaa koulutukseen. Tätä on käytännössä shaping, nappaaminen tai targetin käyttö. Tai se, että koira saa hakea namin ohjaajalta eikä sitä tungeta koiran suuhun. Pelkästään se ajatus, että koira voi poistua tilanteesta (esim. ei ole kiinni), vähentää stressiä. Yleensäkin asioiden tekeminen vapaaehtoisesti helpottaa ja koirat/eläimet tekevät helpommin asioita, kun niillä on ajatus siitä, että ne voivat tehdä valintoja.

Stressi ja suorittaminen

Peruskaava vireystilasta ja suorituksesta (esim. http://www.eoslifework.co.uk/Images/stress1.gif). Jos tehtävä on vaikea, vireystilan pitää olla matala ja helpossa tehtävässä se voi olla korkeampikin (esim. http://www.duncanmcpherson.com/psy1/graph1.gif). Kun koira on stressaantunut, se helposti valitsee tuttuja käytösmalleja, jotka se osaa hyvin. Mukava rento käytös ikävässä tilanteessa -> koira voi rentoutua (operanttia vastaehdollistamista tai ihan tavallista operanttia ehdollistumista).

Kisakoira: opetetaan asiat hyvin ja mukavalla tavalla, eivät herätä koirassa tiedostamatontakaan pelkoa (ts. opetus ollut positiivista vahvistamista + negatiivista rankaisua tarpeen mukaan) -> stressitilanteessakin ovat vahvoja ja koira mielellään valitsee ne käytökset, tuovat koiralle varmuutta eikä se esim. ala rauhoitella. 

Yhteenvetoa, mielestäni tärkeää

Tärkeää on tunnistaa ja tuntea koiran tunteet, kun sitä kouluttaa (elää arkielämää). Tunteilla on merkityksensä ja taustansa, ne kertovat koiran mielialasta, joka vaikuttaa suoraan kouluttamiseen. Halutaan positiivisia tunteita, jotka saa aikaan vain positiivisen vahvistamisen kautta. Negatiivinen vahvistaminen sekin tuo ”positiivisia” tunteita aikaan, mutta ne liittyvät helpotukseen – ei optimaalista oppimisen kannalta.Jos käyttää esim. positiivista rankaisua, ei voi välttää sitä, ettei koira tuntisi pelon tai alistumisen tunteita.  Evoluutio ohjaa pois vaarasta, epämiellyttävistä tunteista ja kohti positiivisia tunteita.

Opettaminen siten, että koiralla on valinnanvaraa ts. ei pakoteta, pidetä väkisin kiinni, estetä liikkumasta tai poistumasta koulutustilanteesta ja annetaan hoksata itse. Kärsivällisyyden harjoittelua tulee samalla, kun koira itse joutuu hallitsemaan toimintaansa.

Tunnejärjestelmät, yleistä tunteista ja aivosta

http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2005/291105_b.htm
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/koirasi_nauraa_tiedatko_mille
http://becs.aalto.fi/~lnummen/PDFs/Tunteiden%20aivomekanismit_MAO.pdf
http://becs.aalto.fi/~lnummen/PDFs/Nummenmaa_Laakarilehti_16.pdf
http://becs.aalto.fi/~lnummen/PDFs/Nummenmaa_laakarilehti_15.pdf
http://www.elaintieto.fi/wp-content/uploads/2015/12/Mendl_Mike_suomeksi-final.pdf
Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053810004001187

Aivojen kemiaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivojen_v%C3%A4litt%C3%A4j%C3%A4aine
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo97123.pdf
https://www.biomag.hus.fi/braincourse/L4.html
https://psychenet.wordpress.com/mielen-tutkimus-ja-hoito/aivot-ja-mieli/
Serotonin and emotion, learning and memory. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23104855

Biofeedback / Overall’s relaxation protocol
https://www.google.fi/search?q=mendl+emotions&rlz=1C1LDJZ_fiFI708FI708&biw=1366&bih=662&source=lnms&sa=X&ved=0ahUKEwj6h4Khh5rSAhVC1ywKHUQyDQsQ_AUIBSgA&dpr=1#q=overall+relaxation+protocol

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*