Rodunvaihto

Rodun vaihtaminen, sehän voi olla harrastajalla mielessä, kun suunnittelee seuraavaa koiraansa. Pysyttäytyäkö samassa rodussa vai vaihtaa toiseen rotuun. Ja jos vaihtaa rotua, niin mihin ja millä perusteilla? Tai jos ei vaihda, niin miksi ei.

Entä sitten se, joka vaihtaa rotua / ottaa toisenrotuisen koiran kuin mitä edelliset ovat? Joku ehkä on yleisesti kiinnostunut erilaisista koirista ja roduista ja sen takia sitten valitsee erilaisia koiria itselleen. Voi olla harrastuskoira ja sitten seurakoira tai yksi koirista on vaikkapa näyttelykoira ja muut käyttökoiria. Tai ihminen harrastaa näyttelyitä ja haluaa käydä niissä erilaisten koirien kanssa. Tai sitten on vain kiinnostunut erilaisista roduista, niiden käyttäytymisestä ja luonteesta ja sen vuoksi haluaa erilaisia koiria. Metsästyspuolella on erilaisia koiria erilaisia metsästystarkoituksia varten (esim. ajokoira, luolakoira ja lintukoira), joten metsästäjä tarvitsee mahdollisesti useammanlaisia koiria. Jos koiraa käyttää työssään, pitää koira valita työhön sopivuuden perusteella, joka ei välttämättä korreloi omien rotumieltymystensä mukaan.

Entäpä harrastaja, joka on aloittanut koiraharrastuksen rodulla x. Jos harrastajalla ei alun perin ole ollut paljoa tietoa koirista, on rotuvalinta tehty ehkä enemmän tunteella kuin järjellä. Järjen ääni on tullut kuuluviin ehkä siinä mielessä, että on otettu koira läheltä kotipaikkakuntaa tai lehti-ilmoituksen perusteella. Mutta muutoin vasta-alkajalla ei ehkä ole ollut käytössään riittävästi tietoa siitä, millainen koira olisi sopiva juuri niihin harrastuksiin, joita hän tulevaisuudessa tulee harrastamaan (kun ei ehkä edes tunne koiraharrastuksia). Sitten hän jollain tapaa saa vihiä koiraharrastuksista ja siirtyy mukaan toimintaan.

Tässä vaiheessa voi tulla esille se, ettei hänen koiransa olekaan sopivin ko. harrastuksiin. Voi olla fyysisiä esteitä, ominaisuuksiin liittyviä tai terveysongelmia. Ja sitten eteen tuleekin seuraavan koiran valinta ja rotukysymys. Tässä vaiheessa on helppoa ja ehkä järkevääkin valita toinen rotu, sellainen, jolla onnistuu helpommin harrastuslajeissa ja joka on niihin sopivampi (esim. ei aiheuta terveysriskejä koiralle). Tai sitten rodun harrastajalla vaihtaminen voi tapahtua rodun sisällä ts. vaihdetaan esim. näyttelylinjasta käyttölinjaan, jonka kanssa jatketaan saman harrastuksen parissa. Tällainen koiranvaihto on koirapiireissä aika hyväksyttävää, esim. agilityharrastaja vaihtaa raskasrakenteisen matalan koiransa sporttisempaan malliin. Aika harvalla koiraharrastajalla on harrastuskaverina juuri nyt samanrotuinen koira kuin mikä hänen ensimmäinen koiransa (harrastuksissa) oli (etenkin kun on kyse pitemmän linjan harrastajista).

Joskus vähemmän hyvällä silmällä katsotaan koiran vaihtamista silloin, kun takana on pitempi harrastaminen tietyllä rodulla (pl. agilityssä säkäryhmän vaihdot tai harrastuslajin vaihdot, ne ehkä suodaan). Mietitään, miksi entinen rotu ei enää kelpaa, onko kyllästynyt rotuun, haluaako helpomman vai haasteellisemman koiran, onko koira vain väline tavoitteiden saavuttamisessa, eikö kouluttaja osaa kouluttaa omaa rotuaan, haluaa helposti ”huipulle” jne. Osalla syyt voivat olla pinnallisia (äkkiä nyt heti onnistumisia rodulla x), osa haluaa oikeasti päästä pitkälle harrastuksessaan ja siksi ”joutuu” vaihtamaan rotua, joku on ihastunut näkemiinsä hyviin koiriin jossain lajissa ja haluaa itsekin saada sellaisen, joku toteaa rotunsa menneen terveyden tai luonteiden osalta niin huonoon suuntaan, ettei löydä enää mieluisaa koiraa, joku haluaa vaihtelua jne. Jokaisella on omat perustellut syynsä vaihtamiselle eikä vaihtamisessa ole mitään pahaa, vaikka voi olla vähän tylsää, jos jonkun lajin kaikki koirat ovat samanrotuisia.

Itsekin olen joskus miettinyt, että pitäisikö vaihtaa rotua (tai lisätä rotuvalikoimaa omien joukossa) ja millä perusteella vaihtaisin. En kuitenkaan ole löytänyt vielä kovinkaan hyviä perusteluita vaihtamiselle, koska flatti tuntuu itselleni sopivalta rodulta: se on tuttu rotu, helppo koira arjessa, ns. tervepäinen rotu, normaalirakenteinen, terveyden suhteen ”normaalin sairas rotukoira” (jos ei kuole nuorena), riittävän vilkas ja aktiivinen sekä normaalisti koulutettavissa. Lisäksi flatin ulkomuoto miellyttää omaa silmääni. Muita mukavia rotuja on myös olemassa, mutta jotenkin en kuitenkaan ole kokenut niitä samalla tavalla omikseni kuin flatteja, joiden kanssa voin harrastaa kaikkia niitä lajeja, joista olen kiinnostunut. Lisäksi se on erittäin hyvä käyttökoira sekä seurakoira. Kaikki yhdessä paketissa! Rodunvaihto ei siis ole kovinkaan vahvana mielessä, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa voisin kuvitella jotain muuta rotua. Mikä se muu rotu olisi? En tiedä, ehkä tolleri, aussie tai labbis, en ole muita itselleni sopivia keksinyt. Ja noidenhan keskiarvo on flatti eli saan nuo kaikki rodut suunnilleen flatissa.

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*