Jalostusneuvojien jatkokurssilla osa 3

Sunnuntai alkoi epigenetiikka-asialla, erittäin kiinnostavaa! Siihen virittäydyttiin perusgenetiikan kautta. Mielenkiintoinen oli mm. Prader-Willi ja Angelman syndrooma, jossa vika kromosomi 15:ssa aiheuttaa erilaiset oireet riippuen siitä, kummalta vanhemmalta kromosomi on peritty. Epigenetiikka liittyy metyloitumiseen/asetyloitumiseen ja luennolla käytiinkin läpi tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän, esim. ruoka tai vitamiinit. Sitten esimerkkinä oli hiiret, joissa agouti oli joko päällä tai ei. Jos se ei ollut päällä -> hiiret olivat normaaleja ja jos oli päällä -> hiirillä oli diabetestä ja ylipainoa (yksinkertaistettuna).

Epigenetiikan vaikutusta käyttäytymiseen käytiin läpi mm. esimerkeillä rotista, joiden emät olivat huonoja poikasten hoitajia (emonhoitoon vaikuttaa yli 900 geeniä). Näiden poikaset olivat myös huonoja hoitajia. Samoin niiden rottien, jotka oli erotettu pienenä säännöllisesti emästään, poikasten poikasissa (F3) näkyi tämän erottamisen vaikutus (1). Tai kun F0-sukupolvi oli saanut sähköiskuja tietyn hajun yhteydessä -> vaikutus näkyi 2:ssa pelkona samalle hajulle (2). Koirien osalta esille tuli mm. MAOA-geenin ja sen metylaation yhteys luonteeseen (3).

Emänhoivan todettiin olevan tärkeä osa pentujen normaalia kehitystä, koska huono emänhoiva voi vaikuttaa myös tulevien sukupolvien luonteisiin. Hyvä emä turvaa pentujen normaalin kehityksen, ei ole normaalia, ettei emä halua hoitaa pentujaan (koska luonnossa tällaiset pennut kuolisivat -> luonnonvalinnan kautta tällaiset yksilöt eivät olisi päässeet levittämään geenejään eteenpäin).

Rekikoirista tuli (edelleen) uutta tietoa, koirien treenaamisen tarkkuudesta, miten ja milloin huippuvaljakkoa aletaan työstää arvokisoihin (jo vuosia ennen tärkeää kisaa). Alaskanhuskyistä puhuttaessa oli viittauksia Husonin ym. tutkimukseen (4). Jos mietitään urheilukoiria, niin rekikoirat ovat todellisia sellaisia, tarkka ruokinta, valinta jalostukseen, millaisia ominaisuuksia tarkkaillaan koirien juoksemisessa jne.

PK-koirien ja työkoirien (poliisikoirat) kohdalla tuli hyvin esille se, että tärkeää on myös se, millainen koira on arjessa. Koira on töissä x tuntia päivässä/viikossa ja loppuajan sen pitäisi kyetä elämään normaalia koiran elämää. Koiran pitäisi olla luonteeltaan siis ”normaali” koira, ei liian terävä tai epävarma, riittävän sosiaalinen jne. Samoja asioita siis tuli työkoirienkin kohdalla esille kuin mitä seurakoirienkin kohdalla, vaikka työtehtävät ovat kovin erilaisia.

1 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006322310005767
2 https://www.nature.com/articles/mp2016250
3 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26784655
4 https://bmcgenet.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2156-11-71

 

 

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Jalostusneuvojien jatkokurssilla osa 3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*