MEJÄ eli metsästyskoirien jälkikoe

MEJÄ-kokeen ensisijainen tehtävä on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Kokeissa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan.

Kokeessa jäljet tehdään lumettomalle maalle ja (mikäli mahdollista) riistarikkaaseen maastoon siten, että tuomari koiraa häiritsemättä voi seurata sen työskentelyä. Jälkien välinen etäisyys on maastosta riippuen vähintään 200 m. Jälki veretetään naudan tai hirvieläimen verellä kostutetulla sienellä. Veri jaetaan tasaisesti koko jäljelle; lähtöön, makauksiin ja kaadolle pirskotetaan muutama pisara verta. Jäljen lopussa on kaato, joka on hirvieläimen sorkka.

Jäljenteossa tarvitaan…

• kompassi ja kartta (ainakin vieraassa maastossa)

• matkamitta (askelparit 70 = 100 m)

• naudan tai hirven verta 1/3 l

• sieni, narua

• merkkejä, kreppinauhaa, muovipusseja

• kaato

Harjoittelun aloittaminen

• Jälki merkitään maastoon avomerkein ellei maasto ole erittäin tuttu

• Aluksi verta voidaan käyttää n. 1-2 dl/50-100m, sitten siirrytään samoihin määriin kuin kokeessakin

• Ensimmäisten jälkien annetaan vanhentua 1-2 tuntia

• Pituus 20-50m

• Jäljen muoto suora tai puolikaari

• Jäljen päähän jotain koiralle mieluista (riistaa, dami, lelu, ruokaa)

• Jäljellä on alku- ja loppumakuut (ja makuut suorilla/kulmissa)

1. Aloitetaan suoraan verijäljellä

Jäljestämisen aloittaminen suoraan verijäljellä sopii etenkin sellaisille koirille, joiden kanssa ei ole aikomusta harrastaa muuta jäljestämistä. Ohjataan koira jäljen alkuun ja katsotaan, miten se "luonnostaan" jäljestää verijäljen. Ohjataan mahdollisimman vähän, korkeintaan kannustetaan tai jarrutetaan.

2. Muu jälki pohjana

Koiran kanssa on tehty esim. pelto- tai metsäjälkeä aikaisemmin.  Aloitetaan mejä-jälki sitten kuten edellä, mutta jäljen pituutta voidaan kasvattaa nopeammin. Jäljellä voi käyttää makupaloja, jos niitä on käyttänyt muussakin jälkiharjoittelussa

3. Laahausjäljeltä verijäljelle

Tehdään ensin riistalla laahausjälkiä, joissa ko. riista jätetään jäljen päähän. Ikä n. 15 min. Sitten tehdään riistalla pitempiä jälkiä. Muutaman kerran jälkeen vaihdetaan riista verisieneen, mutta jäljen päässä on koiralle mieluinen riista.

Jäljen aloittaminen (alkumakuu)

Jäljen alkumakuun voi kokeessakin osoittaa koiralle esim. tutkimalla sitä itse koiran odottaessa 1-2 m päässä lupaa päästä mukaan tutkimaan sitä. Kun ohjaaja tutkii itse alkumakuuta, koira kiinnittää huomionsa siihen paremmin ja samalla saa haistelua kunnolla alkumakuussa olevan veren hajua.

Aloitukseen kannattaa kiinnittää huomiota ts. koiran pitää tutkia alkumakuu ja huomioida se hyvin sekä jäljestää alun opastettu osuus jälkitarkasti, ehkä tiukalla liinalla ja ohjaajan opastuksen avulla (ohjaaja pitää koiran alkumakuun luona tiukassa liinassa ja näyttää käsimerkin avulla mihin jälki siitä jatkuu ennen kuin päästää koiran jäljestämään). Yleensä ns. ohjattu alku (kuten yllä) antaa koiralle hyvän alun koko jäljelle: koira keskittyy heti alusta saakka oikeaan jälkeen eikä sille anneta mahdollisuutta harhailla alussa väärien jälkien perään

Makaukset

Makausten opettamisessa tärkeää on se, että makaukset tehdään harjoituksissa tarpeeksi isoiksi ja veren lisääminen jäljellä tapahtuu aina makauksien päällä. Verta pitää jättää makauksiin aluksi runsaastikin, jotta koira huomaisi ne varmuudella. Jotkut tekevät alussa makauksista ”ylisuuret”, jotta koira merkkaisi ne. Makauksissa voi käyttää apuna makupaloja, joita sirottelee veren päälle (ei makkaroita tms. muurahaisten takia), jolloin koira yleensä kiinnostuu makauksista. Avoimen luokan makaukset ovat kulmissa ja voittajaluokassa suorilla – vaihdellaan makausten paikkoja luokasta riippumatta. Alku- ja loppumakaukset pitää myös muistaa tehdä

Kulmat

Kulmatyöskentely kannattaa aloittaa kaarteluista ja seurailla siinä maaston luonnollisia muotoja. Varsinaisen ensimmäisen kulman voi vahventaa esim. makauksella, tamppaavalla askelluksella tai pysähtymällä hetkeksi kulmaan. Jos kulmat ovat koiralle erityisen hankalia, voi niihin laittaa myös makupaloja auttamaan suunnanmäärittelyssä.

Jatkoharjoittelu

• jäljen pidentäminen

• iän lisääminen ja vaihtelu (esim. jälki tehdään aamulla ja ajetaan illalla) – ikää voi lisätä melko nopeastikin, yleensä vain parantaa jälkityötä

• maaston muutokset

• veren määrän vähentäminen / muuttaminen samaan suhteeseen kuin kokeessakin on (avoimessa luokassa 0,036-0,033l/100m ja voittajassa 0,0275-0,0235l/100m)

• makuut

• kaarteet ja kulmat

• hankalat maastot (ojat, tiet, kovat pinnat, suo, taimikko jne.)

Harjoittelua ei kannata tehdä liikaa, etenkään jos jäljellä ei käytä ruokapalkkiota, n. 1 harjoitus / viikko on usein riittävä määrä. Joskus voi tehdä useammankin harjoituksen, jos niissä paneutuu aina eri asioihin. Tämän jälkeen kannattaa pitää taukoa.

Harjoituspäiväkirja ja Selman treenipäiväkirjaa mejässä

Tahvo ja Masu mejäkokeessa