• Kuinka koirat oppivat
• Tottelevaisuuskoulutus
• Eri tapoja kouluttaa
• Positiiviset menetelmät
   
• oppiminen = käytöksen muutos, joka kestää edes hetken
• käytöksen toteutuminen riippuu monesta seikasta: mahdollisuus, motivaatio, fyysiset edellytykset ja oppiminen
• vaikka jotain käytöstä ei esiinny, ei voida suoraan sanoa, että sitä ei ole opittu (etenkin ihmiset)
• koirien (eläinten) kohdalla joudutaan luottamaan koulutuksessa eläimen käyttäytymisen muutoksen tarkkailua: jos koira istuu, kun sille annetaan istumiskäsky, voidaan olettaa sen oppineen istumiskäskyn
• koiran opettaminen tarkoittaa lyhyesti sitä, että koiralle luodaan mielleyhtymiä eli assosiaatioita erilaisten asioiden välille
• tämä ajattelutapa on behavioristinen ajattelutapa: käyttäytymisen muutokset kertovat oppimisesta

Ehdollistuminen

• ehdollistumista pidetään yleisimpänä tapana, jolla koiraa voidaan kouluttaa
• ehdollistumisessa koira oppii yhdistämään aiemmin toisistaan riippumattomia asioita toisiinsa sekä yhdistämään toimintaansa erilaisia seuraamuksia

Eläinten oppimisen tutkiminen

• Eläinten oppimista on tutkittu etenkin 1920-luvulta lähtien Pavlovin koirakokeiden seurauksena --> klassinen ehdollistuminen

• Toinen ehdollistumisen tyyppi on instrumentaalinen eli operantti ehdollistuminen (1960-luvulla USA:ssa: Skinner, Thorndike…)

• Siinä tutkittiin eläimen omaa toimintaa ja sen seurauksia

• Viettiajatus oli myös mukana tuolloin: perustarpeen puute (esim. ruoka) --> sisäinen tunnetila (esim. nälkä) --> tarpeen tyydyttäminen (esim. syöminen)
   

• ”Oppimista syntyi, kun eläimet etsivät keinoja tyydyttää tarpeensa”

• Behaviorismi ei ”hyväksynyt” sisäistä tunnemaailmaa --> jätettiin pois

• Nyt mukana, esim. motivaatio ja tunnetilat

• Klassinen ja operantti ehdollistuminen selittävät suurimman osan eläinten oppimisesta

• Muutakin olemassa, esim. kiivaan tutkimisen alla sosiaalinen oppiminen

(alla vanhoja juttuja)

Kuinka koirat oppivat

• tieto koirien oppimisesta on ollut olemassa jo vuosikymmeniä

• tietoa on hyödynnetty vähän koirien kouluttamisessa - koirien kouluttajat ovat 50 v. kehitystä jäljessä (tiedettä)

• yksi syy tähän on koirien inhimillistäminen: on jumituttu siihen, että koirilla on suuret melonin kokoiset aivot kuten ihmisillä ja niillä on luonnostaan halu miellyttää (will to please)

• miellyttämisenhalu terminä vaarallinen; ikään kuin koira haluaisi, että meillä (ihmisillä) on "hyvä mieli" - ymmärtääkö sellaisen ja osaako toimia sen eteen?

• vai haluaako koira toimia siten, että sillä on hyvä mieli?

• totteleminen ilman palkkioita - koiran PITÄÄ totella, koska se on koira...koira oppii, että jos se tekee jotain, mistä kouluttaja ei pidä --> rangaistus = koira tottelee ohjaajaa -  MUTTA koira tottelee rangaistuksia…ei ohjaajaa yhtään enempää kuin esim.  namikoulutuksessakaan
• sisäinen motivaatio tärkeää – halu olla hyvä – mutta missä koira haluaa olla hyvä…?
• monet rodut tarkoitettu tiettyyn tehtävään – sisäinen halu niihin. Näiden suuntaamisessa kuitenkin positiivinen vahvistaminen hyvä keino
• monet koirilta pyydetyt asiat ovat keinotekoisia – vahvistamalla niistä tulee koiralle mieluisia
• klassinen ehdollistuminen: käytöksestä itsestään tulee koiralle positiivinen mielleyhtymä

• toinen syy vastustaa uusia (behaviorismiin) perustuvia koulutustapoja on se, että olemassa olevat koulutustavat ovat olleet tarpeeksi tehokkaita koirien kouluttamisessa (ovat suhteellisen helppoja kouluttaa vs. merieläinten koulutukseen erilaiset tavat, koska eivät "toimineet" vanhoilla. Myös villieläimet ja aremmat koirat sekä koirat, joilla ei ole ns. "miellyttämisenhalua")

• ei ole helppoa kääntää teorioita rotista ja puluista siihen, kuinka koulutat koiran istumaan

• dominanssin käyttäminen on paljon yksinkertaisempaa (vedotaan siihen ja johtajuuteen: kun ruokin koiran -> sen pitää totella kiitollisuudesta ihmistä kohtaan (ei taida koira ymmärtää kiitollisuuden päälle)

Tottelevaisuuskoulutus

• tarjotaan koiralle erilaisia seuraamuksia

• koira yrittää saada hyvät asiat alkamaan, pahat loppumaan, välttää hyvien asioiden loppumisen ja pahojen asioiden alkamisen = itselleen miellyttäviä seuraamuksia

• omistajalla valta aloittaa ja lopettaa hyvät ja pahat asiat; kontrolli siihen, mihin koira pääsee käsiksi (ruoka, ulosmeno, huomio, muut koirat, hajut, leikkimahdollisuudet jne. = life rewards) -> näitä ei aina hyödynnetä, ajatellaan, että koiraa koulutetaan kentällä ja muualla ei

• odotetaan (turhaan) koiran tottelevan kiitollisuudesta omistajaa kohtaan (koska tarjotaan koiralle kaikenlaista), "miellyttämisenhalustaan"

• toimii, jos laitetaan koira tekemään osansa ensin ja palkitaan se em. asioilla, ei anneta mitään ilmaiseksi ja valitaan palkittavat käytökset. Ja jos koira ei tee oikein, ei palkkiota anneta

Eri tapoja kouluttaa (M. Egtvedtin mukaan)

1. Valinta - positiivinen vai negatiivinen vahvistaminen eli "palkkio vai pakko"

• Koira työskentelee joko saavuttaakseen jotain (miellyttävää) tai välttääkseen jotain (epämiellyttävää)
• Näiden kahden yhdistelmä myös käytössä: opetetaan positiivisesti, sitten ”kun koira osaa” aletaan asettaa ”vaatimuksia” tottelemiselle

Koulutus liikkuu näiden motivoimisperiaatteiden välisellä janalla:

• suurin osa ihmisistä liikkuu tällä janalla eri kohdissa riippuen harjoiteltavasta asiasta ja kuinka pitkällä siinä ollaan

2. Valinta: paljon vai vähän apuja?

• (em. ulottuvuudesta huolimatta) kaikissa tavoissa pitää koira saada tekemään toivottu asia, jotta sitä voidaan palkita / poistaa negatiivinen vahviste

• Koirakoulukirjat ja perinteiset sekamenetelmät: paljon apuja ja mietitään, miten avut pitää antaa, jotta koira tekisi oikein

• Pakkokoulutus: apujen/pakotteiden oikea käyttö ja paljon apuja

• Mielikuvaharjoittelu: oikeat avut ja paljon apuja

• Shaping: vähän apuja

Mikä on paras menetelmä?

• sellaista ei ole...harmi...

• menetelmän onnistuminen riippuu siitä, miten hyvä ajoitus kouluttajalla on, miten nopeasti hän vahvistaa oikeaa käyttäytymistä ja miten hän osaa pilkkoa käytöksen osiin

• lisäksi siitä, millainen koira on kyseessä: jotkut koirat sallivat ohjaajalle suuremman virhemarginaalin, ovat palkkiohulluja ja kestävä paljon ohjaajan virheitä (esim. perinteiset palveluskoirat)

• pakkomenetelmien käyttäjät joutuvat ehkä etsimään pitempään sopivaa koiraa, koska moni koira ei kestä koulutusta

• koulutusmetodi ei välttämättä ole se, joka suoraan kertoo millaisia tuloksia koulutuksesta on (vrt. ohjaajan taidot ja koiran luonne), mutta eri menetelmillä voi olla erilaisia vaikutuksia koiraan (mieliala, käyttäytyminen yleensäkin, kokeessa yleisilme, "lavasäteily" jne.)

Positiiviset menetelmät

• koulutuksen tavoitteena on kasvattaa koiran oppimispotentiaalia
• rohkaistaan koiraa ratkaisemaan ongelmia ja autetaan oppimaan oman käytöksen kontrolloimista
• ”perinteinen” koulutus opettaa että koiria pitää dominoida (johtajuus avainsana)
• muutetaan tapa, jolla puhutaan koirista -> ajattelutapa muuttuu; koirat eivät ole pahoja – ne vain tekevät virheitä
• selitys ”koira tietää, että se ei saa tehdä noin” -> jos tietää, miksi tekisi niin? Tietää, että asian tekeminen on joissain oloissa kannattavaa ja joissain ei, ei tiedä sen olevan ”väärin” tai "oikein"
• yksi muutos positiiviseen tapaan siirryttäessä: ohjaaja on koiralleen harvemmin vihainen, koska koira on koira ja ne hakevat mukavuutta elämässään
• motivaation lähteenä positiivinen vahvistaminen
• train with your brain...

• kuvassa eri oppimisperiaatteiden osuus klikkerikoulutuksessa (Melissa Alexanderin mukaan)

• perustana positiivinen vahvistaminen, sammuttaminen ja hieman negatiivista rankaisua

• klikkerikoulutus on operantin ehdollistumisen ”alalaji"

• siinä käytetään markkeria (klikkeri) ja R+, sammuttaminen ja P-