RANKAISEMINEN

(KÄYTTÄYTYMISEN KONTROLLOINTI EPÄMIELLYTTÄVIEN ASIOIDEN AVULLA)

Rankaisemisen tavoitteena on käytöksen vähentäminen tulevaisuudessa. Hyvä rankaisu: mitä tahansa, mitä koira ei tekisi / kokisi sillä hetkellä mielellään.

  • rikollisia rangaistaan, tuhmia lapsia rangaistaan jne.
  • rangaistuksen tavoitteena on yleensä ikävän käytöksen lopettaminen, mutta sillä ei välttämättä ole vaikutusta käytökseen (miksi...? Ks. myöhemmin)  
  • käytetään uudelleen ja uudelleen
  • rankaisu tukahduttaa käytöksen, mutta sen vaikutus on usein vain hetkellinen (väärin käytettynä)

Negatiivinen rankaisu (P-)

  • tilanteesta poistetaan jotain mukavaa
  • esim. kotiaresti, TV:n katsomisen kieltäminen…koira haukkuu kun tullaan koiran luokse -> koiran haukkuessa pysähdytään tai liikutaan poispäin koirasta (jos koira haluaa ohjaajaa luokseen)

Positiivinen rankaisu (P+)

  • tilanteeseen lisätään jotain epämiellyttävää
  • esim. lyöminen, huutaminen, sakot…veden suihkuttaminen naamalle, räminätölkit, sähköimpulssi…
  • tutuinta ihmisille ja käsitetään helpommin rankaisuna kuin edellinen
     
  • molemmat koetaan (tunnetila) rankaisuna
  • positiiviseen rankaisuun liittyy enemmän sivuvaikutuksia kuin negatiiviseen rankaisuun (ja väärinkäytön mahdollisuuksia)

Eroja käytännössä

Käytös

Positiivinen rankaisu (myös negatiivista vahvistamista)

Negatiivinen rankaisu

Koira puree noutokapulaa

Koiraa napautetaan kuonon päälle, jotta se lopettaisi puremisen.

Noutokapula otetaan pois koiralta, se ei saa yrittää noutoa eikä pitää kapulaa.

Koira istuu vinoon perusasentoon

Koiraa tönäistään kylkeen, jotta se suoristaisi asentonsa

Koira ei saa jatkaa perusasentoon tulemista loppuun asti, ohjaaja väistää koiraa.

Koira istuu, kun sen pitäisi seistä

Koira nostetaan käsin seisovaan asentoon tai estetään sitä istumasta käsien avulla.

Koiraa ei palkita, käännetään selkä koiralle.

 

Kieltosana

  • käytetään ennen rankaisua

  • kun koira tottelee --> sitä ei rangaista

  • sen jälkeen koiralle kerrotaan, mitä sen halutaan tekevän

  • napakka kielto, ei jankuteta, ei huudeta tms. - normaali käskysana (lopeta se, mitä olit tekemässä)

  • opetetaan ennen kuin aletaan käyttää, esim. kielletty makupala, toiminnan rajoittaminen

Negatiivinen rankaisu

  • jotain miellyttävää poistetaan
    * nami: koira tekee väärin – nami viedään pois/syödään itse
    * huomio: koira tekee väärin -> käännetään selkä koiralle, ei huomioida 15-30 s

  • time-out / jäähy yleinen: eläin viedään vahvisteen luota pois joksikin aikaa (hihnaan ja toiseen huoneeseen, toiseen paikkaan yksin kiinni). Lapset nurkassa, jääkiekossa jäähyt

  • pentujen kanssa leikkiessä: liian raju leikki – omistaja jähmettyy, menee pois pennun luota, sulkee pennun mennessään huoneesta sinne sisään. Lyhyt jäähy, 20-30 s (ettei pentu ehdi alkaa viihdyttämään itseään)

  • väärät reaktiot käskyihin: 2-3 s + selän kääntäminen saattavat olla riittäviä

  • agilityohjaajat: koira tekee virheen -> pois radalta. Koiran pitää tuolloin tietää, että sillä olisi ollut mahdollisuus jatkaa rataa

  • time-out:illä vähän sivuvaikutuksia, mutta tehokas, jos sen pystyy tekemään heti väärän käytöksen jälkeen, käytetään varoitussanaa (kielto/NRM), toistetaan aina väärän teon yhteydessä - eristäminen koirista erittäin ikävää (vrt. eroahdistuskoirat)
  • sopii etenkin huomiota hakeviin käytöksiin
  • time-out on myös palkkion mahdollisuuden poistamista
  • labrakokeet: time-outin vaikutus yhtä suuri kuin sähköiskun!
  • kesto yleisesti 1-2 min riittää

Positiivinen rankaisu

  • lisätään epämiellyttävä ärsyke

  • suosituin ihmisten käyttämä tekniikka, esim. laki keskittyy tämän ympärille (sakot, vankila)

  • kuitenkin monet rangaistuista palaavat takaisin vankiloihin – ei näytä toimivan kovin hyvin

  • pidetään harjoitettavan lajin syynä eli ihmiset ovat ”rikollista tyyppiä” kuin että tekniikassa itsessään olisi vikaa (rangaistus tulee myöhässä!)

  • vastineena tähän: kovennetaan rangaistusta…

  • rankaisua käytetään, koska sitä on käytetty itsellekin

  • uskonnoissa kovia rankaisuja – kuitenkin tehdään syntiä ja paljon

  • ajatellaan, että jos palkkiot lisäävät käytöstä niin rankaisu hävittää käytöksen. Väärin. Sammuttaminen tai palkkion poistaminen hävittävät käytöksen

  • rankaisu tukahduttaa käytöksen (rankaisu myös vahvistaa sitä käytöstä, joka tapahtuu, kun rankaisu lopetetaan)

Sivuvaikutuksia voivat olla (etenkin P+)...

  • vahva assosiaatio ohjaajaan/tilanteeseen, pelko ihmistä kohtaan

  • yleinen käyttäytymisen tukahtuminen

  • mahdollisesti kipuun liittyvä aggressiivisuus (etenkin, jos rankaisua on käytetty väärin)

  • rankaisua edeltävät toimet tulevat koiran mielestä myös pelottaviksi

  • rankaisu liitetään ihmiseen -> kiellettyä asiaa voidaan tehdä, kun ihminen ei ole paikalla

  • fyysinen (suora) rankaisu (kädet, jalat) -> koira alkaa väistämään ihmistä

  • niiden käyttö aiheuttaa tunne-elämään sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat oppimiseen

  • pienilläkin muutoksilla saattaa olla dramaattisia vaikutuksia oppimisnopeuteen

  • positiivisia vahvisteita käyttämällä voi tehdä paljon virheitä ilman suurempia vahinkoja, rangaistuksia / pakotteita käyttämällä voi vahingoittaa koiraa

Positiivisen rankaisun (P+) ja negatiivisen vahvistamisen (R-) ero?

  • negatiivinen vahviste tulee riippumatta eläimen käytöksestä
    * esim. autossa piippari, jos turvavyö ei ole kiinni – soi huolimatta siitä, oliko juuri aikeissa laittaa turvavyön kiinni tai oliko jo laittamassa sitä kiinni

  • negatiivisen vahvisteen poistaminen on riippuvaista käytöksestä, sen alkaminen ei

  • negatiivisen vahvisteen poistamisen tulisi tapahtua heti, kun koira tekee oikein ja siihen liitetyn turvasignaalin (esim. kehu) pitäisi jatkua hetken aikaa (15 s asti -> koira saa rentoutua)

  • hevosen kääntäminen: tarkoituksena ei ole rangaista hevosta vaan vaikuttaa sen käytökseen (hevosmaailmassa R- käytetään, pakoeläimiä) - tosin samalla rangaistaan hevosta suoraan menemisestä (R- kuitenkin mahdollisimman "heikko" ja pois välittömästi kun hevonen kääntyy)

  • rangaistus tulee jonkun epätoivotun käytöksen yhteydessä

  • rangaistus on sellainen epämiellyttävä asia, joka tapahtuu käytöksen jälkeen, että se ei voi vaikuttaa enää siihen (käytös on jo tapahtunut)

  • em. käytetään yleensä yhdessä: negatiivinen vahviste tulee esille jonkun väärän käytöksen aikana tai reaktion puutteen takia ja tekemällä oikein se poistuu

  • R- toimii siis kahdella tavalla: vähentää epätoivotun käytöksen esiintymistä tulevaisuudessa (P+) sekä lisää toisen käytöksen esiintymistä (R-)

  • oppimiseen R- avulla vaikuttaa se, että koira oppii kontrolloimaan epämiellyttäviä asioita toimimalla halutulla tavalla -> tämä vähentää koiran pelokkuutta tilanteessa -> pelokkuuden väheneminen ylläpitää haluttua toimintoa (tai koira oppii, että tekemällä halutulla tavalla epämiellyttäviä asioita ei tapahdu -> siksi toimii "oikein", pelontunteella ei merkitystä) <- teorioita!

  • kehut ja R-: kehuminen koiralle turvasignaali - kertoo, että nyt ei ainakaan tule rankaisua, yhdistyy helpotuksen tunteeseen

  • hihnasta nykäisy = rankaisu

  • sen lopettaminen = negatiivinen vahvistaminen

Kuinka vahva rangaistuksen pitää olla?

  • mitä vahvempi -> sitä paremmin käytös tukahtuu

  • eläimet tottuvat rankaisuun: miedosta siirrytään kovempaan -> ei tukahdu helposti, koira on kovapäinen, pitää ravistaa ennen käyttöä, itsepäinen...

  • pitäisi aloittaa tarpeeksi vahvalla rankaisulla, sen jälkeen sitä voidaan lieventää

  • eettiset kysymykset nousevat esille – ei voida tietää, kuinka vahva rankaisun pitäisi olla -> vaikea saada selville kokeilematta, joten kokeillaan ja menee monesti pieleen

Mikä rankaisuväline?

  • rankaisun pitäisi ”sopia rikokseen”

  • pitää olla informatiivinen

  • esim. lyöminen ei informatiivista koiralle ja kehittyy helposti hakkaamiseksi

  • eettiset kouluttajat eivät rankaise koiria fyysisesti (lyöminen, läpsiminen, potkiminen tms.) ellei se ole pakollista itsepuolustuksen takia <- koira ei ymmärrä näitä "rankaisuja"

  • em. tavat ovat eettisyyden lisäksi tehottomia (etenkin pysyvyyttä ajateltaessa) ja niillä on sivuvaikutuksia

  • rankaisun pitäisi olla yllätyksellinen (yllätyksellisyys osa tehoa), esim. ansat, räminätölkki sekä sellainen, että se ei yhdisty ohjaajaan

  • sähköpannat: kaukokäyttöisiä (hyvä), mutta väärinkäytösten vaara suuri -> ei suositeltavia

Rankaisu ärsykekontrolliin?

  • ärsykkeet, jotka mukana rankaisuhetkellä tulevat osaksi rankaisua (esim. ohjaaja, hihna, kaulapanta, oksa...)

  • jos joku ärsyke aina mukana -> siitä tulee osa rankaisua, rankaisu ei toimi hyvin ilman sitä

  • koira oppii helposti, että rankaisu tapahtuu vain silloin, kun omistaja on paikalla = omistajasta tulee osa rankaisua

  • koira voi alkaa pelätä omistajaa

  • siksi ”kaukorankaisemet” suosittuja – omistajalla ei osuutta rankaisuun (koiran mielestä)

  • ansat esim. ruoan varastaminen

Rankaisu on palkitsevaa sen käyttäjälle

  • rankaisun käyttö on palkitsevaa rankaisijalle

  • purkaa vihaa ja turhautumaa

  • hetkellinen käytöksen tukahtuminen toimii oikea-aikaisena vahvisteena rankaisijalle, tuntuu toimivan (= koira lopettaa tekemisen, ohjaaja on tyytyväinen tilanteeseen)

  • näyttää toimivan hetken, joten sitä käytetään uudelleenkin (ajoittainen vahvistaminen kyseessä rankaisijan kohdalla) - ei muisteta, että on jo rangaistu samasta asiasta kymmeniä kertoja -> koira on "kovapäinen" (= koira ei ymmärrä, mistä sitä ollaan rankaistu eikä rankaisu ole toiminut, koiralle ei ole kerrottu mitä sen pitäisi tehdä rankaisun sijasta)

  • koirat, jotka eivät tee mitään -> joillekin omistajille mieluisia ja siksi omistajat käyttävät rankaisua (koulutettu koira = sellainen, joka ei tee mitään ellei sanota)

Käytökset, jotka säilyvät rankaisusta huolimatta

  • rankaisu saattaa joskus vahvistaa käytöstä

  • itseään rankaisevat käytökset -> positiivinen vahviste on läsnä vain jos käytöstä rangaistaan. Koira jota ei huomata -> tekee jotain kiellettyä -> rankaisu ja samalla huomiota

  • paikallaistuminen: istuminen ja paikallaolo uutta. Koira ei pysy -> omistaja käskee istumaan ja palkitsee siitä, poistuu – koira karkaa ja sama uudelleen. Miksi koira jäisi paikoilleen…?

  • ihminen puree kynsiä, kun stressaantuu -> estetään pureminen -> stressaantuu siitä kun ei saa purra kynsiä. Estämisen jälkeen pureminen yleensä pahempaa. Puree niitä, koska se lievittää stressiä, joka lisääntyy jos ei saa purra...

  • fobinen käytös: omistaja rankaisee pakoreaktiosta -> pelko kasvaa, pakoreaktio vahvistuu rangaistuksesta huolimatta, koska pakeneminen helpottaa pelkoa

  • nuolemisen kieltäminen lisää nuolemista samaan tapaan

Pitääkö rankaisua käyttää koskaan?

  • rankaisua pitäisi käyttää vain harkinnan jälkeen, jos muita vaihtoehtoja ei ole <- hengenvaara, toiminta pitää keskeyttää välittömästi, koska aiheuttaa haittaa eläimelle itselleen, ihmiselle tai omaisuudelle (Baileyt ABE:ssä 50 v aikana 15 000 eläimen kanssa kymmenkunta kertaa P+, tottelevaisuuskoulutuksessa ei tarvita ollenkaan) -> rankaisun jälkeen käytöksen muokkaaminen niin, että koira toimisi tulevaisuudessa oikein
  • suurimman osan käytöksistä saa aikaan ilman että joutuu käyttämään rankaisua tai negat. vahvistamista, mutta kouluttajan menetelmävarastossa P+ tai P- kuitenkin ovat mukana
  • positiivisesti kouluttava: käyttää rankaisua harvoin ja sitä voidaan osaltaan pitää kouluttajan epäonnistumisena
  • tehokas rankaisu = tehoaa vähintään 5 kerran jälkeen (1-2 paras)

 
Tehokkaan rankaisun pitää täyttää nämä ehdot

  • signaali ennen rankaisua, jolloin koiralla on mahdollisuus muuttaa käytöstään (kielto tms.) [helppo toteuttaa]

  • pitää tulla juuri sillä hetkellä kun väärä toiminto tapahtuu, ettei yhdisty väärään asiaan (esim. varastaa kaupasta -> sormi putoaa samalla irti) [kohtuullisen vaikea toteuttaa]

  • rangaistuksen pitää yhdistyä vain oikeaan käytökseen, ei ohjaajaan, harjoitteluun tai muuhun ympäristötekijään [vaikea toteuttaa]

  • rangaistuksen pitää olla vahvempi kuin väärään käytökseen liittyvän vahvisteen (esim. hyi hyi, jos varastaa vrt. sormi putoaa irti) [kohtuullisen vaikea toteuttaa]

  • rangaistuksen pitää olla tarpeeksi ankara, jotta käytös loppuisi heti. Käyttäminen max 3 kertaa, jos sen jälkeen edelleen esiintyy -> ei toimi. Ei jatkuvaa pientä rankaisua, johon  totutaan (habituaatio) [kohtuullisen vaikea toteuttaa]

  • pitää olla mahdollisuus muuttaa käyttäytymistään [kohtuullisen helppo toteuttaa]

  • käytöksen pitää olla kontrolloitavissa [kohtuullisen helppo toteuttaa]
     

  • tehokas tapa opettaa tietyissä olosuhteissa/ainakin keskeyttää käytös - pääasiassa kannattaa käyttää positiivisia menetelmiä, joskus rankaisu tehokas (esim. vaaratilanteet) <- jos yllämainitut ehdot täyttyvät

  • ei saa käyttää kostona, se on oppimisen väline

  • käyttäytymisestä riippumatonta rankaisua: liian voimakas, ei etukäteissignaalia, ei voi välttää rankaisua tekemällä jotain muuta, ei käytöksen muuttamisen mahdollisuutta, epärationaalinen rankaiseminen -> neurooseja voi saada aikaan (hyperaktiivisuus, pelkoja, ärsyyntyneisyys, aggressiivisuus, tunnottomuus, masentuneisuus, koira saattaa ottaa rankaisun vastaan sellaisenaan, koska niitä tulee milloin vain, ei pysty ymmärtämään yhteyttä rankaisujen ja käytösten välillä, eivät opi yksinkertaisiakaan käytöksiä ongelmitta, eivät kiinnostu leluista tai ruuasta jne. <= varovaisuutta rankaisun käytön kanssa! vrt. opittu avuttomuus
    - koiran mielestä rangaistukset saattavat tulla epämääräisesti, omistaja luulee rankaisevansa tiettyä asiaa
    -
    rankaisun käyttö ilman edeltävää vihjettä -> omistajan yllätyshyökkäykset aiheuttavat hämmennystä koirassa, samoin omistajan vaihtelevat mielentilat (palkitaan / rangaistaan ilman syytä/vihjeitä)

  • rankaisun käytön tavoitteena pitää olla sen käytön välttäminen tulevaisuudessa (eli ei jatkuvasti rangaista samasta asiasta)

  • sen pitää olla tarpeeksi voimakas, sopia rikokseen, jatkuvaa, välitöntä ja ei saa liittyä johonkin ihmiseen

  • saadaan aikaan käytöksen tukahtuminen joksikin aikaa (eläin on järkyttynyt rankaisusta eikä tee siksi ”väärin” hetkeen) - >aikaa toimia sillä välin, tarjota oikea vaihtoehto

  • koira voi myös järkyttyä niin, että ei tee mitään muutakaan rankaisun jälkeen hetkeen

  • koirat, joita rangaistaan paljon, eivät tee mitään ylimääräistä yleensäkään – tätä monet koiranomistajat haluavatkin!

  • halutaan yleisesti koiran reaktioiden pienenevän, ”rauhoittuvan”

  • yritetään tehdä koirille lobotomia tottelevaisuuden nimissä

  • käytöksetön, vaisu koira on se eläin, jota monet ihmiset pitävät oikeana koirana

  • ideaalirangaistus: jos parkkeeraa auton väärin -> se räjäytetään tai jos varastaa -> sormi putoaa irti. Rankaisujen suurin ongelma (?) väärä/myöhäinen ajoitus, siksi käyttö vaikeaa eikä suositeltavaa

Miten saada rankaisu toimimaan (vrt. yllä tehokas rankaisu)

  • ensimmäinen yritys saatava kiinni oikeinajoitetulla, riittävän suurella rankaisulla (ettei tule vahvistehistoriaa väärälle asialle, yhdistyisi vain rangaistuun asiaan)

  • varoitussignaali ennen rankaisua (vrt. opittu avuttomuus)

  • yhdistetään muihin tekniikoihin, esim. vastaehdollistuminen ja käytöksen poissaolon palkitseminen (rankaisu ostaa aikaa muille tekniikoille)

  • käytetään niin vähän rankaisuja kuin mahdollista (etenkin fyysisiä, suoria rankaisuja)

  • ennakoidaan käytökset ja vahvistetaan etukäteen haluttuja toimintoja eikä odoteta vääriä ja sitten rangaista niistä

Jos koira tekee virheen

  • oppiessa uutta -> virheitä sattuu

  • em. on osa oppimisprosessia – mikä on oikein ja mikä ei

  • väärä käytös – ei huomioida sitä ß koira oppii, että siitä ei ole mitään hyötyä

Entä jos koira tarkoituksellisesti ei tottele?

Epäonnistumisen syitä

  • ei ole harjoiteltu ko. ympäristössä/erilaisissa ympäristöissä. Pitää harjoitella monissa erilaisissa ympäristöissä (White: 20)

  • koira ei osaa vihjettä yhtä hyvin kuin ohjaaja luulee. Koirat eivät opi puhetta helposti, kuten ihmiset. Nonverbaalit eleet mukana -> koira tottelee niitä, luonnollisempaa koiralle.

  • Koira häiriintyy jostain sellaisesta, johon sitä ei ole harjoitettu (liikaa häiriöitä). Täytyy harjoitella siis monenlaisissa häiriöissä.

  • Koira on stressaantunut. Koira voi tehdä rauhoittavia signaaleja. Pienikin stressi saattaa heikentää reaktioita.

  • Ohjaaja on stressaantunut. Koirat reagoivat ohjaajan mielialaan helposti, näkyy esim. kokeissa.

  • Koira teki erehdyksen. Näitä sattuu, paremmillekin. Ammattilaisillekin, esim. urheilijat.

  • Käytös ei ole niin luotettava kuin luultiin. Yleinen syy. Luotettavuustaso yleensä n. 85-90% -> koira siis ei onnistu n. joka kymmenennessä yrityksessä.

  • ratkaisu kaikkiin: enemmän harjoittelua

Ei palkkiota -merkki (no reward marker NRM)

  • kertoo, että koira on juuri menettänyt palkkionsa, ei kannata yrittää tuota käytöstä enää

  • dramaattisesti poistetaan palkkio

  • opetettava koiralle erikseen

  • esim. koira istuu, houkutteleva nami koiran nenän edessä. Koira yrittää saada sen ja nousee -> NRM ja nami pois. Uudelleen kunnes koira ei yritä liikkua -> CT.

  • Sitten toinen houkuttelu em. yhteydessä (esim. namia alaspäin) ja NRM, CT kun ei yritä tehdä ”väärin”

  • Suunnitelma A koiralla on aina ottaa nami, suunnitelma B on se, että ei liikuta (tai C tai B)

  • NRM EI saa olla rangaistus!! Se vain kertoo, että tuo ei tuota palkkiota, neutraali

  • ei aina onnistu olemaan neutraali: tietokilpailu, jossa kello kilisee, kun oikea vastaus ja toinen surisee, kun väärä vastaus -> tuntuuko surina neutraalilta? Ei ehkä

  • jotkut koirat pitävät NRMiä neutraaleina, toiset lievinä rangaistuksina -> koiran luonteesta riippuen

  • NRM:ien käytöstä voi tulla tapa, jolloin koira voi tottua odottamaan sitä kautta "apuja" ohjaajalta

  • NRM ei välttämätön, sopii parhaiten kokeineille kouluttajille

Väärien käytösten muuttaminen

 

1. Muokataan ei-toivottua käytöstä haluttuun muotoon

2. Muokataan ympäristöä niin ettei väärää toimintoa voida tehdä (esim. karkaileva koira kiinni)

3. Käytös ärsykekontrolliin ja sen jälkeen ei koskaan käsketä koiraa tekemään sitä/sopivissa paikoissa saa tehdä

4. Uudelleen suunnataan ei-toivottu käytös toivotumpaan muotoon (esim. kantovimma kotiintultaessa -> saa kantaa noukokapulaa)

5. Muokataan vahvistuskäytäntöjä (sammuttaminen)

6. Vaihtoehtoisen käytöksen ottaminen tilalle (hyppyminen ihmisiä vasten vs. istuminen ihmisten edessä)

7. Sisäisesti vahvisettu käytös ulkoisen vahvistamisen alaisuuteen eikä enää vahvisteta sitä

8. Rankaiseminen ja vaihtoehtoinen käytös tilalle (viimeinen vaihtoehdoista rankaisu)