ÄRSYKEKONTROLLI

• 4-osainen testi
• Erottelu ja yleistäminen
• Onko tehokkaampaa tapaa?
• Sujuvuus
• Luotettavuus
• Miten opetetaan koiralle, että sillä ei ole valinnanvaraa?
• Kokeelliset neuroosit

• käytökset saadaan vihjeen alaisuuteen = ne tehdään vasta kun annetaan lupa

• ehdollinen ärsyke (CS) klassisessa ehdollistumisessa

• operantissa ehdollistumisessa erotteleva ärsyke S^D

• klassinen ehdollistuminen: CS liittyy ehdolliseen reaktioon kun se liittyy UCS (ehdoton ärsyke)
• operantti ehdollistuminen: erotteleva ärsyke kertoo milloin eläimen pitää tehdä jotain

• S^D kertoo koiralle, että silloin reaktio R johtaa palkkioon R+
• esim. istumisessa koira istuu kuulleessaan käskyn (S^D) koska se voi silloin saada palkkion

• jos opetetaan operanttia reaktiota, koiran pitää keksiä kaksi asiaa (nimenomaan KOIRAN pitää keksiä, ohjaajan osuus pienempi ja koira aktiivisempi)

• mikä käytös tuottaa palkkion

• mikä ärsyke ennen tätä käytöstä tuottaa palkkion

• erotteleva ärsyke liitetään toimintaan

• näistä ensimmäinen opitaan ensin: mitä tehdä. Sen jälkeen milloin tehdä.

4-osainen testi

1. koira tekee X kun sanotaan X

2. koira ei tee Y kun sanotaan X

3. koira ei tee X kun sanotaan Y

• 1 ja 2 voi saada aikaan jo varhaisessa vaiheessa
• 3 tulee mukaan, kun opetetaan muitakin käytöksiä
• liian montaa käytöstä ei kannata yhtä aikaa laittaa ärsykekontrolliin – sekaannusta muuten

4. koira ei tee X paitsi silloin kun sanotaan X (kun työskentelee, muuten saa tehdä ainakin jotain toiminnoista)

• kokeissa näkyy ennakointia, kun 4. kohta ei ole kunnossa
• 3 ensimmäistä osaa pitää olla kunnossa ennen 4 siirtymistä
• jotta 4. kriteeri säilyy, pitää jaksottaisesti eristää ja vahvistaa erikseen liikkeiden osia, jotta koira ei sekoita niitä koko liikkeeksi ja alkaa hutiloida

Erottelu ja yleistäminen (discrimination ja generalization)

• koiran pitää oppia erottamaan ärsyke muista ärsykkeistä (käskyn oppiminen) ja mitkä ärsykkeet eivät liity käytökseen
• koiran pitää oppia myös yleistämään asia eri paikkoihin = tekee saman asian missä vain tietystä ärsykkeestä
• nämä yhdessä johtavat ärsykekontrolliin
• osaako käskyn –testit: samanlaiset käskysanat tai ohjaajan asennot vaihtelevat à tekeekö silloin oikein?

Erottelun opettaminen (discrimination)

• erottelua on se, että koira tekee käskystä ja ilman käskyä ei tee
• kahden eri käskyn erottaminen vaikeampi erottelutehtävä
• yleistä labroissa on palkita yhdestä ärsykkeestä ja jättää toinen huomiotta
• esim. kahden erivärisen lapun nokkiminen à palkitaan toisesta (S^D eli S⁺), toisesta tulee S^-

Onko tehokkaampaa tapaa?

• em. on helppo kouluttajalle, mutta ei eläimelle
• eläin kokee paljon turhautumista
• saattaa lopettaa kokonaan tekemisen, jos tekee väärää kauan
• joskus eläin ei välitä siitä, jos se vain jää palkitsematta vääristä

• yksi tapa tehostaa em. on tarjota erilaisia vahvisteita erilaisista reaktioista
• voisi myös tarjota lievän rangaistuksen väärästä toiminnasta, mutta silloin väärään voi liittyä turhautumisen lisäksi ahdistusta
• koe, jossa koirat opetettiin erottamaan räjähteen ja puhtaan ilman haju. Rangaistus jos ilmaisi väärin (puhtaan ilman). Koirat stressaantuivat eivätkä voineet tehdä koetta hyvin (luotettavuutta ei siis tässä saatu aikaan rankaisulla)

Sujuvuus (fluency)

• tarkka, luotettava ja samalla nopeudella sujuva käytös huolimatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu (häiriötestattu), minimimäärällä palkkioita (sammumiselle varma) ja missä tahansa ympäristössä (yleistynyt)

• sujuvuuden vaatimuksia

• joka tilanteessa

• sama tarkkuus

• luotettava (ohjaaja asettaa tason, esim. 95%)

• sama toistuvuus (tekee ennustettavan nopeasti)

• White: 20-20-20 –pyramidi

• 20 luotettavaa toistoa 20 eri tilanteessa 20 eri häiriön kanssa

• aina ei vaadita em. luotettavuutta, esim. jotkut toiminnot vain tietyssä ympäristössä luotettavia, esim. koira ei tule kotona keittiöön, muualla tulee tai muihin huoneisiin saa tulla
• kuten kielen oppiminen – ymmärtäminen ja sujuva puhuminen eri asioita

• kun käytös on käskyn alaisuudessa à yleistäminen = eri paikoissa tekeminen
• perinteinen koulutus: häiriötestaamiseen viittaaminen – tällöin ihmiset monesti ajattelevat koiraa koulutusta vastustavana oliona eikä osallistujana
• yleistäminen = opetetaan koira tekemään käytös tehdään samalla tavalla missä tahansa, milloin tahansa ja huolimatta siitä, mitä muualla tapahtuu

• koirat eivät yleistä helposti, sitä pitää auttaa

• omat asennot: harjoitellaan ollen itse eri asennoissa (istuen, maaten, seisten jne.)

• suunta: kohti koiraa, selin, vinottain…

• koiran suunta

• sijainti huoneessa/paikassa

• huoneiden vaihtaminen/paikan vaihtaminen

• päivän ajankohta

• muut ympäristön asiat (etenkin palkitsevat asiat ympäristössä ja niistä huolimatta tekeminen – häiriö voi toimia sitten palkkiona)

• eri paikat (piha, katu, kentät jne.)

Luotettavuus

• luotettavuus on numero, % osuus onnistuneita suorituksia
• luotettavuus saavutetaan toistojen kautta

• SKinnerin oppilaat Keller ja Marian Breland à sama tekniikka kaupalliseen käyttöön
• Animal Behavior Enterprise ABE koulutti 15 000 eläintä, 140 lajia
• Monet näistä esityksiin koulutettuja
• II MS lähtien

• Kyyhkyset tiedustelijoina

• Varikset laserohjattuina ottivat kuvia vihollisten rakennuksista

• Delfiinit avomerityössä

• Miinakoirat, ansakoirat

• etäisyyttä työskentelyssä ohjaajan ja eläimen välillä, eläimet vapaana luonnossa
• vaati luotettavuutta
• operantti ehdollistuminen käytössä
• käytössä positiivinen ehdollistuminen, sammuttaminen ja joskus negatiivinen rankaisu
• positiivista rankaisua n. 12 kertaa 50 v aikana
• menetelmä valittiin siksi, että se tuotti nopeimmin haluttuja tuloksia

• luotettavuuden rakentaminen tällä tavalla vaatii toistoja, jotta saadaan toiminnasta sujuva
• kaikki eivät tätä halua (jaksa/usko), joten haetaan luotettavuutta virheiden etsimisen kautta: koira usutetaan virheen tekemiseen ja rangaistaan (korjataan) koiraa siitä -> luotettavuus
• tietyissä tilanteissa rankaiseminen voi olla nopea tapa korjata käytöstä, koska rankaiseminen yleistyy kohtuullisen helposti
• aina rankaisu ei kuitenkaan onnistu (monia vaatimuksia onnistuneelle rankaisulle) eivätkä kaikki koirat toimi toivotulla tavalla rankaisun yhteydessä eikä rankaisu toimi kaikissa liikkeissä jne.
• ilman rankaisuakin pääsee luotettavuuteen ja nopeasti - kouluttajan eettiset ja moraaliset valinnat mukana vaikuttamassa myös

Miten opetetaan koiralle, että sillä ei ole valinnanvaraa?

• ei voida – koiralla on aina valinnanmahdollisuus
• halutaan lyhyen latenssin toiminta ja korkea luotettavuus
• latenssi harjoiteltava asia
• luotettavuus numero, tietoa
• ei kyse dominanssista tai kontrollista
• luotettavuus saavutetaan toistuvalla vahvistamisella
• vrt. autolla ajamisen opettelu, joskus siinäkin virheitä. Voi myös tahallaan tehdä virheen, jos haluaa – ei kuitenkaan tehdä (yleensä)
• luotettavuuden saavuttamiseksi harjoittelua, yleistäminen huolella, latenssin pienentäminen, vahvistetaan käytöstä hyvin

Kokeelliset neuroosit

• jos eläimen pitää tehdä erottelua tilanteessa, jossa se ei ole mahdollista
• ympyrän ja ellipsin erottaminen à muutettiin samanlaisiksi à neuroottista käytöstä. Kun alkuperäiset esille à eivät kyenneet erottamaan niitäkään!
• poliisikoira, hyökkäsi käskystä. Kädet ylös à ei hyökännyt, ei käskyä. Muuten hyvä, mutta kun epäilty nosti tuolin ylös uhatakseen à ei hyökännyt vaan alkoi haukkua, vinkua jne. Muutama kk myöhemmin koira edelleen teki samaa.
• Opetus? Ei kannata antaa kahta käskyä yhtä aikaa tai kropalla toista ja suullisesti toista (ainakaan kun opettaa koiraa).