KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

= Pavlovin ehdollistuminen = assosiatiivinen oppiminen

  • Pavlovin kokeet perustana

  • refleksit -> tuodaan jonkun ärsykkeen alaisiksi

  • tällainen oppiminen laajalti seuraamuksista riippumatonta (= automaattisia toimintoja, esim. syljeneritys kun näkee/haistaa ruokaa nälkäisenä)

Perusehdollistuminen

  • ehdollistumisessa opitaan, että asiat kuuluvat yhteen

  • kun yksi asia tapahtuu à toinen seuraa sitä

  • ehdollistumisessa eläin oppii reagoimaan yhteen ärsykkeeseen ennakoimalla jonkun muun asian tapahtuvan

  • kyse on siis ennakoinnista

  • tavallisissa oloissa: US -> UR (ehdoton ärsyke -> ehdoton reaktio)
  • esim. ruoka -> syljeneritys

  • Neutraali ärsyke NS (josta tulee myöhemmin ehdollinen ärsyke CS) esiintyy juuri ennen ehdotonta ärsykettä (US)

  • optimaalinen väli n. ½ s ero näiden välillä

NS (CS) ->
(esim. ääni)
Ehdollinen ärsyke
(conditioned stimulus)

US (ruokaa) ->

Ehdoton ärsyke
(unconditioned stimulus)

UR (sylkeä)

Ehdoton reaktio
(unconitioned response)

  • jos NS(CS) + US yhtä aikaa tai US ennen CS à ei opi yhteyttä
     

  • Kuten liikennemerkit – ensin merkki, sitten tapahtuma (aikaa toimia, esim. hidastaa)

  • Jos merkki esim. kaarteen kohdalla = samanaikaista ehdollistamista

  • Kaarteen jälkeen = taaksepäin ehdollistamista

  • Kun koira oppii yhteyden näiden välillä à neutraali ärsyke aiheuttaa saman reaktion kuin US = ehdollinen reaktio (CR)

CS (ääni) ->

Ehdollinen ärsyke
(conditioned stimulus)

CR (sylkeä)

Ehdoton reaktio
 (conditioned response)

  • koiran ei ole pakko tuottaa CR; koiran ei ole pakko kuolata kun ääni kuuluu – ruoka tulee joka tapauksessa ja CR "vain tapahtuu", automaattisesti

  • assosiatiivista oppimista voidaan hyödyntää sellaisissa käytöksissä, joita on muutoin vaikea saada aikaan, esim. nuuskiminen, muriseminen, kaivaminen, aivastaminen

  • opettamisessa hyödyntäminen: tehokkainta on löytää ärsyke, joka itsessään laukaisee käytöksen ja sitten tuottaa ennen ko. ärsykettä neutraali ärsyke (ääni tms.)

  • esimerkkejä: ovikellon soittoon reagoiminen, pelkääminen eläinlääkärissä, "siltaärsykkeen" muodostaminen (bridge stimulus), esim. kehuminen, klikkeri, kieltosana

Latentti estyminen (latent inhibition)

  • toistuva neutraalin ärsykkeen esittäminen riippumatta ehdottoman ärsykkeen esiintymisestä (= NS/CS ei seuraa US) => neutraalista äsykkeestä tulee vastustuskykyinen tulevaa ehdollistumista kohtaan, eläin oppii hitaammin

  • esim. koiran nimen käyttäminen ilman että siitä on mitään seuraamuksia => vaikea myöhemmin saada koiran huomio kiinnitettyä nimeä sanomalla, käskyjen jankuttaminen ilman merkitystä

  • 15-20 toistoa kokeiden mukaan riittävät tällaiseen (!)

  • opittu välinpitämättömyys (learned irrelevance) myös tätä (operantin ehdollistumisen termejä)

  • koirat voivat ”oppia” näin esim. luoksetulokutsun (= eivät välitä siitä)

  • uusi käskysana tällaisessa tilanteessa

Salience ja Overshadowing ("merkittävyys" ja peittyminen)

  • ärsykkeistä voidaan tehdä koiralle silmiinpistäviä/merkittäviä -> helpoin tapa opettaa ne koiralla
  • luonnostaan näitä ovat esim. voimakkaat äänet ja hajut
  • silmiinpistävimmät ärsykkeet saattavat peittää (overshadow) alleen vähemmän merkittävät ärsykkeet
  • jos käyttää monia ärsykkeitä opettaessaan koiraa, esim. suullinen käsky ja elekieli à elekieli peittää alleen suullisen käskyn
  • agility ja äänettömät radat -harjoitukset

Estäminen (blocking)

  • koirat eivät opi ylimääräistä tietoa, esim. tietty ärsyke ja käsky, jotka liittyvät samaan asiaan – ei välttämättä opi käskyä, koska se ei koiran mielestä ole tärkeää tietoa
  • jos haluaa yhdistää uuden signaalin vanhaan à ei opi niitä, jos ne tapahtuvat päällekkäin
  • uusi signaali annetaan hieman ennen vanhaa signaalia (esim. uusi maahan -käsky: ligg - maahan - palkka tai eleiden poistaminen: maahan - ele - palkka)
  • agility ja suunnat: jos vartalo+elekieli ovat kaikki vahvasti aina esim. vasempaan ja aina sanotaan silloin ”vasen” à eleet estävät suullisen käskyn oppimisen. Pitää olla myös vähemmän eleitä ennen suullista, jotta suullisen käskyn informaatio tulisi koiralle tärkeäksi. Suullisen käskyn jälkeen kääntymistä tukevat eleet

Yhteysvaikutukset

  • missä yhteydessä oppiminen tapahtuu à voi vaikuttaa oppimiseen
  • yhteydestä tulee osa ärsykkeitä
  • tekemiset ennen esim. tokokoetta samanlaiset
  • Pavlovin koirat ja metronomi – loppujen lopuksi labrasta tuli osa ärsykettä, koira valmistautui ruoan syömiseen/kuolaamiseen

Yleistäminen (generalization)

  • luonnon oloissa eläimet harvoin toimivat samanlaisissa oloissa
  • yleistäminen tärkeä kyky, mm. turvalliset paikat, pelottavat asiat, fobiat ja pelot -> eläin voi tehdä johtopäätöksiä ympäristöstään (vaikka ne eivät aina pitäisi paikkaansa)

Sammuttaminen (extinction)

  • ehdollista ärsykettä CS ei enää seuraa ehdoton ärsyke US -> näiden välinen yhteys heikkenee, koska CS ei enää pysty ennustamaan sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu (kehumisen merkitys koiralle voi olla kehun lisäksi sitä, että kun kehutaan = ei ainakaan rangaista = kehu ennustaa rankaisemattomuutta = koira ilahtuu)
  • saattaa käydä toisin; CS ennustaa, että US ei ainakaan tule tapahtumaan
  • jos US = rangaistus -> koira oppii, että varoitussignaalista (esim. kielto) ei seuraakaan mitään (jos ei jakseta aina katsoa, että koira lopettaa tekemisensä)
  • jos US = nami -> koira oppii, että signaalista (esim. kehuminen) ei ainakaan seuraa namia
  • pitää pitää yllä yhteyttä CS ja US välillä eli esim. palkitaan ainakin satunnaisesti (rankaisun kohdalla satunnainen palkitseminen ei useimpien mielestä toimi, pitää rangaista aina, jos toivottua reaktiota ei tapahdu)

Spontaani palautuminen

  • sammuttamisesta huolimatta vanha reaktio voi palautua
  • esim. pelot, fobiat ja aggressiivisuus
  • voi myös käydä niin, että hävinnyt reaktio palautuu, kun eläin tulee takaisin esim. alkuperäisen pelon herättäneeseen paikkaan

Habituaatio (habituation)

  • jokin asia ei ole merkityksellinen eläimelle -> reaktio siihen heikkenee

  • koira ”turtuu” esim. askeleiden ääniin rappukäytävässä, TV:n ääniin

  • kahdentyyppistä habituaatiota:

    • muutama tietyn ärsykkeen toisto lyhyen ajan sisällä

    • pitemmän ajan sisällä tapahtuva

  • koira voi tottua palkkioihin?

    • jos aina käyttää samaa vahvistetta harjoitellessa, usea palkkio peräkkäin à reaktiot tulevat laimeammiksi à koira tottuu palkkioon

    • siksi erilaisia palkkiota harjoitellessa (20 toiston jälkeen palkkion / namin vaihtaminen)

Herkistyminen (sensitization)

  • vastakohta tottumiselle, reaktiot vahvistuvat

  • esim. ukkosenpelko

  • pelkoa aiheuttavat ärsykkeet usein aiheuttavat herkistymistä (paukkuarkuus...)

  • esim. jos on katsonut pelottavan elokuvan à jokainen ääni saattaa pelottaa

  • herkistyminen yleisempää, yleistyy helpommin (esim. ääniherkkyys), ei niin ärsykeriippuvaista kuin tottuminen

Adaptaatio = sopeutuminen (adaptation)

  • habituaatio ja adaptaatio joskus yhteyksissä

  • adaptaatio ei vaadi oppimista, fyysinen väsymisprosessi

  • aistinsolut väsyvät, eivät toimi

  • esim. katsotaan yllättäen kirkasta kohdetta – nähdään hetki valkoista, näköaistinsolut ovat väliaikaisesti lopettaneet toimimisen

Vastaehdollistuminen ja poisherkistäminen (vaiheittainen vastaehdollistuminen) (counter-conditioning, desensitization)

  • klassinen ehdoll. osa tätä

  • sellaisten ongelmien ratkomiseen, joihin liittyy tunteellisia osia (esim. pelko, ahdistus)

  • klassisesti ehdollistuneet asiat usein autonomisia ja riippumattomia keskushermostosta

  • koira ei koskaan valitse esim. peloissaan olemista, tunne vain tulee esille jossain tilanteessa (kuten ihmiselläkin)

  • autonominen osa käytöstä suurimmaksi osaksi tahdonalaisen kontrollin ulottumattomissa -> käytösongelmia käsiteltävä klassisen ja operantin ehdoll. keinoin

  • koira voi oppia toimimaan esim. pelonkin alla, mutta ei voi olla olematta peloissaan ellei...

    • pelkoa korvata suuremmalla tunne-elämyksellä, korkeasti motivoidulla toiminnalla, joka on vastakkainen pelon kanssa (= syöminen, rentoutuminen)
       

  • eli halutaan poistaa ei-toivottu CR1 (ehdollinen reaktio)

    • reaktiota kontrolloiva ehdollinen ärsyke CS liitetään yhteen sellaisen ehdottoman ärsykkeen US kanssa, joka herättää vastakkaisia tuntemuksia

    • jos uusi US:n tuottama ehdoton reaktio UR on voimakkaampi kuin vanha ehdollinen reaktio CR -> ehdollinen ärsyke CS liittyykin uuteen ehdolliseen reaktioon (CR2) ja estää entisen reaktion CR1 tapahtumisen

  • toinen vaihtoehto on liittää ensin joku neutraali asia (ehdollinen ärsyke) mukaviin asioihin. Kun tämä kunnossa à miellyttävä ehdollinen ärsyke liitetään pelottavan asian esiintymiseen à miellyttävä ärsyke ”voittaa” pelottavan asian (rauhoittaa koiran)
     

  • esim. koira pelkää jotain, mutta on pitää syömisestä -> yhdistetään pelottava asia vähitellen syömiseen -> pelottavan asian esiintyminen herättää syljenerityksen eli koira ennakoi pelottavan asian saavaan aikaan ruokailun

    • esim. koira pelkää ampumista -> koira saa syödä nameja metsään tehdyssä namiruudussa muiden paukkuvarmojen koirien kanssa ensin ilman ampumista -> sitten lisätään ampuminen syömisen kanssa samanaikaisesti. Ensin ammutaan vain kerran, sitten 2 kertaa jne. aina niin, ettei koira reagoi liiallisesti ampumiseen. Siirretään toiminto sitten muualle (vrt. Canis) jne.
       

  • voidaan käyttää toisinpäin eli mukava (ei-toivottu) asia yhdistetään johonkin epämiellyttävään, esim. koira varastaa pöydästä ruokaa -> laitetaan pahanmakuista ruokaa pöydälle -> koira varastaa -> ei saakaan herkkua vaan pahaa -> ei varasta enää, varastaminen yhdistyy pahaan ruokaan
     

  • ehdollistumisvaiheessa ehdottoman ärsykeen pitää seurata nopeasti ehdollista ärsykettä, jotta oikea yhteys syntyy (kuten perusehdollistamisessakin)

  • parhaiten vastaehdollistuminen onnistuu, kun poisopetettava asiaa tuodaan esille mahdollisimman vähitellen, esim. ihmispelkoiselle koiralle ihminen voi olla aluksi 100 m päässä ja koira saa silloin nameja (ja kun ihminen poistuu -> namientulo lakkaa)