|
OPERANTTI EHDOLLISTUMINEN
=
välineellinen/instrumentaalinen ehdollistuminen = skinneriläinen ehdollistuminen
ero klassiseen
ehdollistumiseen: koiran pitää tuottaa käytös ennen ärsykkeen esilletuloa
toiminnot
vahvistuvat ehdollistamisen myötä, tulevat todennäköisemmiksi
ei ole olemassa
maagista hetkeä, jolloin koira saa oivalluksen esim. mitä istuminen on, vaan koiralla
saattaa olla vahva istuminen, heikko istuminen tai ei ollenkaan istumista
kouluttaminen
muuttaa todennäköisyyksiä, ei siirrä tietoa
ihmisen lihas ei
ymmärrä, että painojen nostaminen tekee siitä vahvemman, se ehdollistuu/vahvistuu
harjoittelun myötä
ei pelkkä
input-output malli, mutta helpoin tapa selittää kuinka koira oppii (ja ihmiset)
Thorndiken lait
| Vaikutuksen laki: ärsyke -
reaktio -yhteyttä voimistaa tai heikentää seuraamusten laatu |
| Harjoituksen laki: reaktio
vahvistuu onnistuneiden toistojen myötä |
| Valmiuden laki: jos eläin on
valmis toimimaan -> toiminta on tyydyttävää eläimelle. Jos eläin ei saa toimia
vaikka olisi valmis -> eläin tulee miedosti rangaistuksi tai turhautuneeksi |
Guthrien teoriaa
vahvistavan tapahtuman arvo (miellyttävä/epämiellyttävä) on siinä, mitä
se tekee käytökselle
teorioissa mukana huonojen tapojen korvaaminen: eristetään käytöksen
aiheuttava vihje ja yhdistetään se/ne toiseen käytökseen (eli vastaehdollistumista)
rankaisun käytöstä väärällä voimakkuudella -> voi lisätä väärän
tekemistä tekemällä siitä entistäkin jännittävämmän (esim.
rajuista leikeistä pitävä koira saattaa vain innostua epävarmasta komentamisesta)
rankaisuja käyttävä ihminen voi yhdistyä itsekin rankaisuun mukaan, on osa
sitä ja herättää negatiivisia tuntemuksia
negatiivinen adapataatio, nykyään systemaattista poisherkistämistä
(ärsykkeen voimakkuuden lisääminen vähitellen), mukana hänen tutkimuksissaan
reaktion väsyminen (fatigue) tai negatiivinen
harjoittelu: käsketään toistamaan ei-toivottua käytöstä yhä uudelleen, jolloin se
ei enää ole mukavaa (esim. pikkutyttö piti tulitikuilla leikkimisestä -> joutui
raapimaan niitä vaikka kuinka paljon -> ei enää halunnutkaan
koskea tikkuihin). Sama voi vahingossa tapahtua, jos koiran kanssa harjoitellaan liian
pitkiä pätkiä kerrallaan ja liikaa samoja asioita toistaen.
Tolmanin pohjalta...
apinatesti: näytettiin banaani, joka piilotettiin purkin alle (2 purkkia
esillä). Löysi helposti banaanin. Sitten apina pois ja banaani vaihdetiin toiseen
herkkuun -> löysi sen -> ei huolinut, koska odotti löytävänsä banaanin - etsi
banaania.
eläin yhdistelee asioita mielessään ja siksi "tietää" mitä sen
pitäisi löytää/saada mistäkin missäkin yhteydessä
esim. nomekoiralle hakualue - nähnyt sinne vietävän riistaa -> onkin dameja
tai dameja ja riistaa sekaisin -> ei ehkä ota dameja, koska odottaa löytävänsä
riistaa -> siksi näitä ei yleensä sekaisin treeneissä (ellei opeteta että voi olla
molempia)
palkitaan koira sillä, millä on sitä esim. houkuteltu (ei näytetä palloa ja
saakin namia), opetetaan erikseen, että voi tulla erilaisia palkkioita
Skinner
Termejä
palkkio: on melkein sama kuin vahviste, mutta epämääräisempi, vahvistaminen
viittaa siihen, että käytös lisääntyy
rangaistus: samalla tavalla epämääräinen, parempi voisi olla tukahduttaja
(suppressment)
helppouden takia yleensä käytetään termeinä palkkiota ja rangaistusta
| Positiivinen vahviste |
Positive reinforcement |
R+ |
Käytöstä vahvistetaan
tuottamalla miellyttävä seuraamus |
Lisää käytöstä |
| Negatiivinen vahviste |
Negative reinforcement |
R- |
Käytöstä vahvistetaan
välttämällä tai lopettamalla epämiellyttävä seuraamus |
Lisää käytöstä |
| Negatiivinen rankaisu |
Negative punishment |
P- |
Käytöstä heikennetään
poistamalla miellyttävä seuraamus |
Vähentää käytöstä |
| Positiivinen rankaisu |
Positive punishment |
P+ |
Käytöstä heikennetään
lisäämällä epämiellyttävä seuraamus |
Vähentää käytöstä |
Käytöksen
todennäköisyys lisääntyy |
Käytöksen
todennäköisyys vähenee |
R+ = positiivinen
vahvistaminen
|
P+ = positiivinen rankaisu
|
R- = negatiivinen
vahvistaminen
|
P- = negatiivinen rankaisu
|
positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen
ovat molemmat hyviä mitä koiraan tulee -> lisäävät käytöstä
positiivinen ja negatiivinen rankaisu ovat
molemmat koiran kannalta pahoja -> vähentävät käytöstä
ero positiivinen vahvistaminen
(palkitseminen) ja lahjominen: lahjomisessa palkkio näytetään ennen
käytöstä, vahvistetaan "liian aikaisin", lupaillaan kaikenlaista
vahvistaminen voi olla sisäistä (intrinsic)
tai ulkoista (extrinsic):
sisäinen vahvistaminen sisältyy
käytökseen itseensä, esim. pallon tai kissan jahtaaminen itsessään palkitsevaa
ulkoinen vahvistaminen tapahtuu käytöksen
ulkopuolelta, mukavat ja epämukavat asiat mitä koiralle tarjotaan
erittäin halutut palkkiot -> voivat
helpottaa yksinkertaisten käytösten omaksumista, mutta vaikeuttaa monimutkaisempien
käytösten opettamista. Suuret ruokamäärät -> innokasta toimintaa kun ruoka
käsillä, mutta sammuminen helpompaa, kun ruokaa ei enää paikalla -> siksi pienet
palkkiot parempia opettamisessa
myös hitaampi ja tasaisempi oppiminen
vahvempi sammumista vastaan
sovellus: helppo toiminto -> koira voi
olla kiihtyneempi opetettaessa, vaikea ja monimutkainen käytös -> rauhallisempi
opetettaessa (vrt. deprivaatio)
Premarckin
periaate
käytös, joka esiintyy korkealla
todennäköisyydellä -> voi vahvistaa käytöstä, joka esiintyy heikommalla
todennäköisyydellä
syö vihannekset ja saat
jälkiruokaa
hyvä seuraamus voi vahvistaa edeltävä
ei-niin-kivaa asiaa
koira saa tokossa esim. palkkioksi tehdä
sellaista, jota se normaalisti ei saa tehdä (hyppiä vasten, nuolla
)
monia tällaisista palkkioista ei ole
helppoja käyttää (life rewards): pääsee nuuskimaan hajuja,
pääsee ulos, pääsee juoksemaan, pääsee pissalle, pääsee ihmisten tai koirien
luokse tai kauemmaksi heistä...)
liikkeiden käyttö palkkiona: toisia
liikkeitä tulee vahvistettua enemmän kuin toisia. "Aktiiviset" liikkeet toimivat hyvin "staattisten", paikallaanpysyvien palkkiona. Esim. koiran voi palkita
paikallaolosta seuraamisella (jos seuraamista ei tehdä liian pitkään ja se on koiran
mielestä mukavaa). Toinen esimerkki luoksetulo, jossa koirat yleensä pitävät enemmän
luoksetulosta kuin paikallaistumisesta -> paikallaistuminen vahvistuu, kun koira saa
sen jälkeen tulla luokse. Jos koira joutuu istumaan tultuaan eteen -> koira liikkuu
korkeasti vahvistetusta (luoksetulo) toiminnasta heikompaan (edessäistuminen) ->
kokonaisvaikutus voi olla rankaiseva -> ei loppuasentoa joka kerta tai sitten pitää
vahvistaa edessäistumista paljon, jotta se ylittäisi luoksetulon mukavuusrankingissa.
Opittu laiskuus / avuttomuus (learned
laziness / helpness)
jos vahviste ja reaktio tapahtuvat
toisistaan riippumatta eli esim. annetaan koiralle nameja
huolimatta siitä, mitä se tekee; koira ei voi ennakoida tuleeko vahviste vai ei
tekemisestään (laiskuus)
sama jos käytetään rangaistuksia
reaktioista riippumatta, ennalta-arvaamatta (avuttomuus)
koe: koira
laatikossa ja sähköiskuja satunnaisesti koira sekosi ja sitten lamaantui täysin
= opittua avuttomuutta
<-
rangaistus tulee huolimatta siitä, mitä
tekee, masentuu. Ihmisillä sama asia ehkä syynä masennukseen, ihan sama mitä tekee, ei
vaikutusta tuleviin tapahtumiin (perheväkivalta, keskitysleirit, rahattomuus,
työttömyys). (Pakkokoulutetut koirat, joilla rangaistuksia tulee
satunnaisesti/huonosti -> masentunutta työskentelyä pahimmillaan vrt. iänkaikkisen
vanhat koulutusfilmit, koirien ilmeet ja eleet kokeissa)
jos em. koiralle annetaan
myöhemmin mahdollisuus paeta sähköiskuja ei tee sitä makaa vain
paikoillaan. Ei osaa yhdistää asioita toisiinsa, ei osaa hallita käytöstään
koiranpennuille huomiota, rapsutuksia ja
nameja ilman selkeää yhteyttä niiden ja käytöksen välillä -> saattaa antaa
pennuille mielikuvan, että käyttäytymisellä ei ole merkitystä palkkioiden saamiseen
-> helpommin näille ongelmakäytöksiä vanhempina, vaikeampia kouluttaa aikuisena
vahvisteiden / rankaisujen jakaminen ilman
ennakoivia vihjeitä / yhteyttä käytöksiin -> koira tuntee menettävänsä
kontrollin tapahtumien suhteen -> haittaa oppimista, tulevat varovaisemmiksi ja
hermostuneemmiksi tms. riippuen mitä jaellaan
samantapainen habituaation
kanssa
erona habituaatioon
se, että spontaani palautuminen ei todennäköistä
kaksi koiraa, joille halutaan
opettaa luoksetulo
testi: toinen koira on kuullut
kutsun monta kertaa aikaisemmin on huudettu tule, koska se on häkissä
lähellä koulutuskenttää ja kuulee siellä ko. huudon. Sillä ei ole merkitystä
koiralle, koska siihen ei ole liittynyt mitään seuraamuksia
toinen koira ei koskaan ole
kuullut kutsua
koira joka on kuullut käskyn
aikaisemmin
à oppii hitaammin
koira on oppinut olemaan
noteeraamatta ko. käskyä = opittu välinpitämättömyys
johtaa hitaampaan oppimiseen,
jos ärsyke liitetään harjoitteluun (sama kutsusana)
tehokasta!
Eläimet oppivat olemaan
välittämättä ärsykkeistä, jotka eivät ole niille tärkeitä
Koulutuksessa käytetään
monesti käskyjä opettamatta koiralle, mitä ne tarkoittavat koira kuulee sanan
monta kertaa ennen seuraamusta
ß välinpitämättömyys sanaa kohtaan
Klassisen
ja operantin ehdollistumisen eroja
|
Klassinen |
Operantti |
kertoo koiralle
mitä tulee tapahtumaan
refleksit tai
ehdottomat reaktiot <- sopiva ärsyke aiheuttaa nämä
hyödynnetään
paljon ehdottomia ärsykkeitä (ruoka, lelu...)
luonnollista
refleksinomaista käyttäytymistä
reaktion
voimakkuus riippuu aiheuttavaan ärsykkeeseen kuuluvista tekijöistä, eläimen
reagointivalmiudesta sekä yhteydestä CS ja US välillä
tietoa
eläimelle erilaisten tapahtumien luonteesta (pelottava / hyödyllinen)
|
auttaa koiraa
optimoimaan kontrollinsa ympäristöä kohtaan
käytös alkaa
ilman että ärsykkeen on oltava paikalla
hyödynnetään
paljon ehdollisia ärsykkeitä (kehu, naksu jne.)
päämäärätietoista
käytöstä, operoidaan ympäristössä jotta saadaan haluttuja tuloksia aikaan
reaktion
voimakkuus riippuu reaktion ja sen aiheuttaman vahvistavan seuraamuksen välisestä
yhteydestä
myös
motivaatio, biologiset ja kognitiiviset syyt vaikuttavat em.
tietoa
eläimelle kuinka erilaisia tapahtumia voidaan kontrolloida käytöksen muutoksilla ->
maksimoi hyödyn ja minimoi haitat
myös klassisen
ehdoll. reaktioita voidaan muuttaa operantein keinoin (syljenerityksen voimakkuus,
sydämenlyönnit - biofeedback)
|
koirien koulutus
sisältää aina molempia ehdollistumisia
tahallaan
manipuloidaan seuraamuksia (operanttia)
yhdistetään sanat ja signaalit toimintaan (klassista)
esim. koiran
hihnan poimiminen voi sisältää klassista ehdoll.
ß koira tulee iloiseksi, jännittyneeksi,
odottaa ulospääsyä
à käytöstä vahvistetaan operantisti
pääsyllä kävelylle
suurin osa
koirien koulutuksesta käsittelee operanttia ehdoll.
klassinen ehdoll. kuitenkin
muistettava, ettei esim. yritetä ehdollistaa käytöksiä, jotka eivät sovi yhteen
vahvisteen laukaisemien käytösten kanssa
koulutuksessa
koira voi tuottaa reaktioita, jotka riitelevät haluttujen reaktioiden kanssa
jos ne ovat klassisen ehdoll.
tulosta
à voidaan ehkä muuttaa niitä sitä kautta
etuja, jos opettaa
käyttäytymistieteiden periaatteita hyödyntäen:
koirat
aktiivisia oppimisessa
koirat luottavaisia ja optimistisia
luodaan kommunikaatiosysteemi koiran ja ohjaajan välille
|