OPERANTTI EHDOLLISTUMINEN

= välineellinen/instrumentaalinen ehdollistuminen = skinneriläinen ehdollistuminen

  • ero klassiseen ehdollistumiseen: koiran pitää tuottaa käytös ennen ärsykkeen esilletuloa

  • toiminnot vahvistuvat ehdollistamisen myötä, tulevat todennäköisemmiksi

  • ei ole olemassa maagista hetkeä, jolloin koira saa oivalluksen esim. mitä istuminen on, vaan koiralla saattaa olla vahva istuminen, heikko istuminen tai ei ollenkaan istumista

  • kouluttaminen muuttaa todennäköisyyksiä, ei siirrä tietoa

  • ihmisen lihas ei ymmärrä, että painojen nostaminen tekee siitä vahvemman, se ehdollistuu/vahvistuu harjoittelun myötä

  • ei pelkkä input-output –malli, mutta helpoin tapa selittää kuinka koira oppii (ja ihmiset)

Thorndiken lait

Vaikutuksen laki: ärsyke - reaktio -yhteyttä voimistaa tai heikentää seuraamusten laatu
Harjoituksen laki: reaktio vahvistuu onnistuneiden toistojen myötä
Valmiuden laki: jos eläin on valmis toimimaan -> toiminta on tyydyttävää eläimelle. Jos eläin ei saa toimia vaikka olisi valmis -> eläin tulee miedosti rangaistuksi tai turhautuneeksi

Guthrien teoriaa

  • vahvistavan tapahtuman arvo (miellyttävä/epämiellyttävä) on siinä, mitä se tekee käytökselle

  • teorioissa mukana huonojen tapojen korvaaminen: eristetään käytöksen aiheuttava vihje ja yhdistetään se/ne toiseen käytökseen (eli vastaehdollistumista)

  • rankaisun käytöstä väärällä voimakkuudella -> voi lisätä väärän tekemistä tekemällä siitä entistäkin jännittävämmän (esim. rajuista leikeistä pitävä koira saattaa vain innostua epävarmasta komentamisesta)

  • rankaisuja käyttävä ihminen voi yhdistyä itsekin rankaisuun mukaan, on osa sitä ja herättää negatiivisia tuntemuksia

  • negatiivinen adapataatio, nykyään systemaattista poisherkistämistä (ärsykkeen voimakkuuden lisääminen vähitellen), mukana hänen tutkimuksissaan

  • reaktion väsyminen (fatigue) tai negatiivinen harjoittelu: käsketään toistamaan ei-toivottua käytöstä yhä uudelleen, jolloin se ei enää ole mukavaa (esim. pikkutyttö piti tulitikuilla leikkimisestä -> joutui raapimaan niitä vaikka kuinka paljon -> ei enää halunnutkaan koskea tikkuihin). Sama voi vahingossa tapahtua, jos koiran kanssa harjoitellaan liian pitkiä pätkiä kerrallaan ja liikaa samoja asioita toistaen.

Tolmanin pohjalta...

  • apinatesti: näytettiin banaani, joka piilotettiin purkin alle (2 purkkia esillä). Löysi helposti banaanin. Sitten apina pois ja banaani vaihdetiin toiseen herkkuun -> löysi sen -> ei huolinut, koska odotti löytävänsä banaanin - etsi banaania.

  • eläin yhdistelee asioita mielessään ja siksi "tietää" mitä sen pitäisi löytää/saada mistäkin missäkin yhteydessä

  • esim. nomekoiralle hakualue - nähnyt sinne vietävän riistaa -> onkin dameja tai dameja ja riistaa sekaisin -> ei ehkä ota dameja, koska odottaa löytävänsä riistaa -> siksi näitä ei yleensä sekaisin treeneissä (ellei opeteta että voi olla molempia)

  • palkitaan koira sillä, millä on sitä esim. houkuteltu (ei näytetä palloa ja saakin namia), opetetaan erikseen, että voi tulla erilaisia palkkioita

Skinner

  • mittasi käytöksiä

  • Skinnerin laatikko

  • lakeja mm. jos toimintoa seuraa vahvistavan ärsykkeen esiintyminen -> toiminto vahvistuu ja päinvastoin

Termejä

  • palkkio: on melkein sama kuin vahviste, mutta epämääräisempi, vahvistaminen viittaa siihen, että käytös lisääntyy

  • rangaistus: samalla tavalla epämääräinen, parempi voisi olla tukahduttaja (suppressment)

  • helppouden takia yleensä käytetään termeinä palkkiota ja rangaistusta

Positiivinen vahviste Positive reinforcement R+ Käytöstä vahvistetaan tuottamalla miellyttävä seuraamus Lisää käytöstä
Negatiivinen vahviste Negative reinforcement R- Käytöstä vahvistetaan välttämällä tai lopettamalla epämiellyttävä seuraamus Lisää käytöstä
Negatiivinen rankaisu Negative punishment P- Käytöstä heikennetään poistamalla miellyttävä seuraamus Vähentää käytöstä
Positiivinen rankaisu Positive punishment P+ Käytöstä heikennetään lisäämällä epämiellyttävä seuraamus Vähentää käytöstä
  • koira tekee sitä, mikä kannattaa: maksimoi hyvät asiat ja minimoi pahat asiat

Käytöksen todennäköisyys lisääntyy

Käytöksen todennäköisyys vähenee

R+ = positiivinen vahvistaminen

  • hyvät asiat alkavat

  • koira istuu à nami (R+)à istumisen todennäköisyys kasvaa

P+ = positiivinen rankaisu

  • pahat asiat alkavat

  • koira ei istu vaan seisooà kiskotaan hihnasta (P+)à seisomisen todennäköisyys vähenee

R- = negatiivinen vahvistaminen

  • pahat asiat loppuvat

  • koira seisoo -> kiskotaan hihnasta (P+) -> koira istuu à ei kiskota enää hihnasta (R-) à istumisen todennäköisyys kasvaa

P- = negatiivinen rankaisu

  • hyvät asiat loppuvat

  • koira ei istu vaan seisoo à palkkio pois (P-) à uudelleen ja kun koira istuu à palkkio (R+) à seisomisen todennäköisyys vähenee

  • positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen ovat molemmat hyviä mitä koiraan tulee ->  lisäävät käytöstä

  • positiivinen ja negatiivinen rankaisu ovat molemmat koiran kannalta pahoja -> vähentävät käytöstä

  • ero positiivinen vahvistaminen (palkitseminen) ja lahjominen: lahjomisessa palkkio näytetään ennen käytöstä, vahvistetaan "liian aikaisin", lupaillaan kaikenlaista

  • vahvistaminen voi olla sisäistä (intrinsic) tai ulkoista (extrinsic):

    • sisäinen vahvistaminen sisältyy käytökseen itseensä, esim. pallon tai kissan jahtaaminen itsessään palkitsevaa

    • ulkoinen vahvistaminen tapahtuu käytöksen ulkopuolelta, mukavat ja epämukavat asiat mitä koiralle tarjotaan
       

  • erittäin halutut palkkiot -> voivat helpottaa yksinkertaisten käytösten omaksumista, mutta vaikeuttaa monimutkaisempien käytösten opettamista. Suuret ruokamäärät -> innokasta toimintaa kun ruoka käsillä, mutta sammuminen helpompaa, kun ruokaa ei enää paikalla -> siksi pienet palkkiot parempia opettamisessa

  • myös hitaampi ja tasaisempi oppiminen vahvempi sammumista vastaan

  • sovellus: helppo toiminto -> koira voi olla kiihtyneempi opetettaessa, vaikea ja monimutkainen käytös -> rauhallisempi opetettaessa (vrt. deprivaatio)

Premarckin periaate

  • käytös, joka esiintyy korkealla todennäköisyydellä -> voi vahvistaa käytöstä, joka esiintyy heikommalla todennäköisyydellä

  • ”syö vihannekset ja saat jälkiruokaa”

  • hyvä seuraamus voi vahvistaa edeltävä ei-niin-kivaa asiaa

  • koira saa tokossa esim. palkkioksi tehdä sellaista, jota se normaalisti ei saa tehdä (hyppiä vasten, nuolla…)

  • monia tällaisista palkkioista ei ole helppoja käyttää (life rewards): pääsee nuuskimaan hajuja, pääsee ulos, pääsee juoksemaan, pääsee pissalle, pääsee ihmisten tai koirien luokse tai kauemmaksi heistä...)

  • liikkeiden käyttö palkkiona: toisia liikkeitä tulee vahvistettua enemmän kuin toisia. "Aktiiviset" liikkeet toimivat hyvin "staattisten", paikallaanpysyvien palkkiona. Esim. koiran voi palkita paikallaolosta seuraamisella (jos seuraamista ei tehdä liian pitkään ja se on koiran mielestä mukavaa). Toinen esimerkki luoksetulo, jossa koirat yleensä pitävät enemmän luoksetulosta kuin paikallaistumisesta -> paikallaistuminen vahvistuu, kun koira saa sen jälkeen tulla luokse. Jos koira joutuu istumaan tultuaan eteen -> koira liikkuu korkeasti vahvistetusta (luoksetulo) toiminnasta heikompaan (edessäistuminen) -> kokonaisvaikutus voi olla rankaiseva -> ei loppuasentoa joka kerta tai sitten pitää vahvistaa edessäistumista paljon, jotta se ylittäisi luoksetulon mukavuusrankingissa.

Opittu laiskuus / avuttomuus (learned laziness / helpness)

  • jos vahviste ja reaktio tapahtuvat toisistaan riippumatta eli esim. annetaan koiralle nameja huolimatta siitä, mitä se tekee; koira ei voi ennakoida tuleeko vahviste vai ei tekemisestään (laiskuus)

  • sama jos käytetään rangaistuksia reaktioista riippumatta, ennalta-arvaamatta (avuttomuus)

  • koe: koira laatikossa ja sähköiskuja satunnaisesti – koira sekosi ja sitten lamaantui täysin = opittua avuttomuutta <- rangaistus tulee huolimatta siitä, mitä tekee, masentuu. Ihmisillä sama asia ehkä syynä masennukseen, ihan sama mitä tekee, ei vaikutusta tuleviin tapahtumiin (perheväkivalta, keskitysleirit, rahattomuus, työttömyys). (Pakkokoulutetut koirat, joilla rangaistuksia tulee satunnaisesti/huonosti -> masentunutta työskentelyä pahimmillaan vrt. iänkaikkisen vanhat koulutusfilmit, koirien ilmeet ja eleet kokeissa)

  • jos em. koiralle annetaan myöhemmin mahdollisuus paeta sähköiskuja – ei tee sitä – makaa vain paikoillaan. Ei osaa yhdistää asioita toisiinsa, ei osaa hallita käytöstään

  • koiranpennuille huomiota, rapsutuksia ja nameja ilman selkeää yhteyttä niiden ja käytöksen välillä -> saattaa antaa pennuille mielikuvan, että käyttäytymisellä ei ole merkitystä palkkioiden saamiseen -> helpommin näille ongelmakäytöksiä vanhempina, vaikeampia kouluttaa aikuisena

  • vahvisteiden / rankaisujen jakaminen ilman ennakoivia vihjeitä / yhteyttä käytöksiin -> koira tuntee menettävänsä kontrollin tapahtumien suhteen -> haittaa oppimista, tulevat varovaisemmiksi ja hermostuneemmiksi tms. riippuen mitä jaellaan

Opittu välinpitämättömyys

  • samantapainen habituaation kanssa

  • erona habituaatioon se, että spontaani palautuminen ei todennäköistä
     

  • kaksi koiraa, joille halutaan opettaa luoksetulo

  • testi: toinen koira on kuullut kutsun monta kertaa aikaisemmin – on huudettu ”tule”, koska se on häkissä lähellä koulutuskenttää ja kuulee siellä ko. huudon. Sillä ei ole merkitystä koiralle, koska siihen ei ole liittynyt mitään seuraamuksia

  • toinen koira ei koskaan ole kuullut kutsua

  • koira joka on kuullut käskyn aikaisemmin à oppii hitaammin

  • koira on oppinut olemaan noteeraamatta ko. käskyä = opittu välinpitämättömyys

  • johtaa hitaampaan oppimiseen, jos ärsyke liitetään harjoitteluun (sama kutsusana)

  • tehokasta!

  • Eläimet oppivat olemaan välittämättä ärsykkeistä, jotka eivät ole niille tärkeitä

  • Koulutuksessa käytetään monesti käskyjä opettamatta koiralle, mitä ne tarkoittavat – koira kuulee sanan monta kertaa ennen seuraamusta ß välinpitämättömyys sanaa kohtaan

Klassisen ja operantin ehdollistumisen eroja

 

Klassinen Operantti
  • kertoo koiralle mitä tulee tapahtumaan

  • refleksit tai ehdottomat reaktiot <- sopiva ärsyke aiheuttaa nämä

  • hyödynnetään paljon ehdottomia ärsykkeitä (ruoka, lelu...)
     

  • luonnollista refleksinomaista käyttäytymistä

  • reaktion voimakkuus riippuu aiheuttavaan ärsykkeeseen kuuluvista tekijöistä, eläimen reagointivalmiudesta sekä yhteydestä CS ja US välillä

  • tietoa eläimelle erilaisten tapahtumien luonteesta (pelottava / hyödyllinen)



  • auttaa koiraa optimoimaan kontrollinsa ympäristöä kohtaan

  • käytös alkaa ilman että ärsykkeen on oltava paikalla
     

  • hyödynnetään paljon ehdollisia ärsykkeitä (kehu, naksu jne.)
     

  • päämäärätietoista käytöstä, operoidaan ympäristössä jotta saadaan haluttuja tuloksia aikaan

  • reaktion voimakkuus riippuu reaktion ja sen aiheuttaman vahvistavan seuraamuksen välisestä yhteydestä

  • myös motivaatio, biologiset ja kognitiiviset syyt vaikuttavat em.

  • tietoa eläimelle kuinka erilaisia tapahtumia voidaan kontrolloida käytöksen muutoksilla -> maksimoi hyödyn ja minimoi haitat

  • myös klassisen ehdoll. reaktioita voidaan muuttaa operantein keinoin (syljenerityksen voimakkuus, sydämenlyönnit - biofeedback)

Klassista vai operanttia ehdollistumista?

  • koirien koulutus sisältää aina molempia ehdollistumisia

  • tahallaan manipuloidaan seuraamuksia (operanttia)

  • yhdistetään sanat ja signaalit toimintaan (klassista)

  • esim. koiran hihnan poimiminen voi sisältää klassista ehdoll. ß koira tulee iloiseksi, jännittyneeksi, odottaa ulospääsyä à käytöstä vahvistetaan operantisti pääsyllä kävelylle

  • suurin osa koirien koulutuksesta käsittelee operanttia ehdoll.

  • klassinen ehdoll. kuitenkin muistettava, ettei esim. yritetä ehdollistaa käytöksiä, jotka eivät sovi yhteen vahvisteen laukaisemien käytösten kanssa

  • koulutuksessa koira voi tuottaa reaktioita, jotka riitelevät haluttujen reaktioiden kanssa

  • jos ne ovat klassisen ehdoll. tulosta à voidaan ehkä muuttaa niitä sitä kautta

  • etuja, jos opettaa käyttäytymistieteiden periaatteita hyödyntäen:

  • koirat aktiivisia oppimisessa

  • koirat luottavaisia ja optimistisia

  • luodaan kommunikaatiosysteemi koiran ja ohjaajan välille