Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä

TEKIJÖITÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN

Aiemmat kokemukset

aiempi oppiminen voi helpottaa tai vaikeuttaa myöhempää oppimista
kuinka paljon eläin on tottunut oppimaan? Jos vähän -> oppiminen yleensäkin vaikeampaa kuin sellaisella, joka on tottunut oppimaan paljon (siksi esim. oikeiden "koirakoulujen" puuttumista voi korvata opettamalla koiralle paljon erilaisia temppuja -> oppimiskyky pysyy yllä)

eläin työskentelee kovemmin esim. ruuan avulla, jos sillä on nälkä
jos pyydetään monimutkaisia käytöksiä à liian voimakas motivaatio voi olla huono asia (koira odottaa palkkiota liikaa – reaktiot hidastuvat/huononevat esim. koira supernälkäinen - jäljelle - hosuu koska ajattelee vain ruokaa)
deprivaatio on syy miksi jotkut kouluttajat kehottavat laittamaan koiran häkkiin ennen ja jälkeen koulutuksen, etenkin jos koira motivoituu sosiaalisesta huomiosta
ero koulutuksen ja erossaolon välillä suuri, koira ei saa huomiota ilmaiseksi
ei suositeltavaa, hankala ehkä toteuttaa
ruuan antamisen kanssa deprivaatio helpompaa
jos harjoitellaan voimakkaita reaktioita vaativia asioita à deprivaatio
kun osaa à deprivaation astetta voidaan laskea
klassinen ehdollistuminen à nopeampi oppiminen deprivaation avulla
liian haluttu palkkio, esim. liian nälkäinen eläin --> oppiminen hitaampaa
Pryor: eivät käyttäneet opetuksessa nälkädeprivaatio (delfiinit)

Palkkio (vahviste)

palkkion laadulla ja määrällä vaikutusta työskentelyyn
eläimet pitävät parempana montaa pientä makupalaa kuin yhtä isoa ß itse ruuan tavoittelu on palkitsevaa
koirat eivät pysty hallitsemaan itseään mitä tulee ruokaan – ottavat sen, mikä on lähinnä, haisee parhaimmalle, suurin tms. (kuten pikkulapset)
simpanssitutkimus: kaksi erilaista ruoka-annosta (esim. 5 ja 3 pähkinää), joista simpanssin piti valita, mitä antaa toiselle huoneessa olevalle simpanssille. Simpanssi valitsi aina suurimman määrän, vaikka näki sen jälkeen toisen simpanssin syövän pähkinät. Ymmärsi tehtävän, osasi numerot. Jos tehtiin numerosymboleilla (5 ja 3), simpanssi valitsi aina pienemmän numeron toiselle. Osasi pelin säännöt, mutta ei pystynyt ruuan nähdessään valitsemaan pienempää kasaa.

palkitsemistiheys: palkkio riittävän usein koiralle, jotta koira ei turhaudu <- hidastaa oppimista (uuden opettaminen, suoritusten parantamisessa pientä turhauttamista, jotta parantaisi)
mitä suurempi suhde käytöksen ja sen vahvistamisen välillä -> sitä nopeampi oppiminen
5 s välein palkkiota alkuvaiheessa...joskus vaikea toteuttaa -> pilkottava harjoitukset tarpeeksi pieniin osiin!

jos eläin odottaa jotain tiettyä palkkiota ja saa jotain muuta à käytös muuttuu
jos eläin saa ensin keskinkertaisen palkkion à hyvää palkkiota pidetään erinomaisena, jos ensin hyvä palkkio à keskinkertainen tuntuu huonommalta
jos joskus käyttää parempaa ruokaa à koira innostuu ja tekee paremmin (positiivinen käytöksen kontrasti, positive behavioral contrast)
jos tavallisesti käyttää parempaa ruokaa à antaa kuivamuonaa à ei ehkä yhtä hyvä suoritus (negatiivinen käytöksen kontrasti)
hiirikokeet ja palkkio päässä à em. todettu
jos aina herkkua à menee nopsaan; jos joskus vain herkkua à nopeampi kuin em. hiiri
ja jos on tottunut herkkuun ja löytää tavallista ruokaa à menee hitaammin kuin tavalliseen ruokaan tottunut
--> makupalojen vaihtelu, ei samaa aina/aina hyvää

erikoispalkinto erikoisen hyvästä suorituksesta
laadullisesti tai määrällisesti erilainen
erityisen hyvästä suorituksesta à jotta lisäisi niiden esiintymistä
ei tutkimuksissa ole saatu todisteita onko oikeasti (mitään) vaikutuksia
voivat toimia…
tekevät vaikutuksen koiraan ja lisäävät suorituksen toistamisen todennäköisyyttä
pakottavat kouluttajan pitämään tauon ja tauko on palkkio koiralle vaikean harjoituksen jälkeen, saa levätä hetken ja miettiä tekemäänsä
motivoijina koiran seuraavaa suoritusta ajatellen positiivisen kontrastin kautta
määrän/laadun käyttämisellä ei eroa em., molemmilla sama tulos
jackpot siis vain erityisen hyvästä suorituksesta, ei muuten vaan
jackpot voi toimia myös vastaehdollistajana, esim. koira ei pidä seuraamisesta à seuraamiseen liittyy superpalkkioita, jotta koira yhdistäisi palkkiot ja seuraamisen toisiinsa (klassinen ehdollistuminen) ja alkaisi pitää seuraamisesta

erotettavissa jackpotit (palkkio erityisen hyvästä suorituksesta) ja ”jumpstarts” (palkkiot motivointia varten)
näiden yhdistelmä voi olla tehokas

ennen kuin aletaan lisätä harjoiteltavia käytöksiä à nimi edelliselle
nimi opettaa koiran erottamaan eri käytökset toisistaan ja antaa kontrollia käytöksiin, jotta koira ei tee niitä omin päin
jos asioita ei nimetä à koira tekee kaikkea sekaisin
kun käytös on sellaisella tasolla, että se näyttää tarpeeksi paljon halutunlaiselta, voidaan ennustaa, että koira tulee tekemään sen uudelleen à nimi

alussa vihje merkityksetön koiralle
sanotaan vihje kun koira tekee oikeaa käytöstä - toistetaan (n. 10-50 kertaa)
sanotaan vihje hieman aikaisemmin, kun koira aloittaa toiminnon - toistetaan (n. 10-50 toistoa)
sanotaan aikaisemmin, juuri kun koira aikoo tehdä toiminnon (n. 10-50 toistoa)
ennen kuin koira aikookaan tehdä à vihje
toistoja
latenssiajan lyhentäminen (= aika, joka menee ennen kuin koira alkaa tehdä käytöstä)
käskysana ei heti mukana, koska…
alussa ei lopullista kuvaa selvänä, halutaan, että koira yhdistää käskyn oikeaan asiaan
sanallinen informaatio selkeämpää koiralle, kun ollaan ensin oltu hiljaa – koira keskittyy paremmin siihen, mitä sanotaan
käskyn sanominen aikaisessa vaiheessa ei auta koiraa oppimaan mitä sen pitää tehdä (kuten ei auta se, että käsketään jonkun tehdä sydänleikkaus, pitää ensin harjoitella sitä)

uudet asiat opitaan helpoiten tutuissa paikoissa
opittujen asioiden kohdalla parannusta voi saada aikaan siirtymällä uuteen paikkaan harjoittelemaan
oppimisen aikaiset motivaatiotilat vaikuttavat -> harjoiteltava niin, että koira on erilaisissa tiloissa (nälkäinen, kylläinen, väsynyt, levännyt jne.)