Hyönteiset ruokana eli entomofagia – ehkäpä yksi viime ajan puhutuimmista ruokatrendeistä (vaikka hyönteisiä on käytetty ruokana tuhansien vuosien ajan). Vuodesta 2017 lähtien hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeina on ollut sallittua myös Suomessa. Varsinkin sirkkoihin liittyvät ruuat ovat olleet kovassa nosteessa ja puheen aiheena, kun mietitään uusia proteiinin lähteitä. Koirien ruokiin on myös mietitty yhdeksi proteiinilähteeksi hyönteisiä. Proteiini on ruuan kallein osa sekä ekologiselta että ekonomiselta kannalta katsottuna. Täten ei ole ihme, että hyönteisten käyttämistä eläintenkin ruuissa on alettu tutkia enemmän.
Yleistä proteiinista
Koirat tarvitsevat proteiinia ravinnosta saadakseen välttämättömiä aminohappoja, joita koira ei voi muodostaa itse elimistössään sekä muodostaakseen muita aminohappoja, joita käytetään mm. energiantuotantoon. Tyypillisesti proteiinia saadaan helposti eläinperäisistä tuotteista. Proteiinia saadaan myös kasveista, esim. soijasta.
Koirat tai tarkemmin koirien elimistö ei piittaa niinkään siitä, mistä valmistusaineista ruoka on tehty kuin ravintoaineista, joita valmistusaineet sisältävät. Ravintoainevaatimukset voidaan saada tyydytettyä monella tavalla ja erilaisilla yhdistelmillä esim. kasvi- ja eläinperäistä proteiinia. Tärkeää on koiran tarpeiden kannalta se, mitä ravintoaineita ruoka sisältää (esim. välttämättömien aminohappojen määrä) sekä miten koira pystyy hyödyntämään näitä ravintoaineita (sulattamaan ja imeyttämään ruuansulatuskanavassaan).
Sulavuus (digestibility) on siinä mielessä hankala asia, ettei sitä kerrota koirien muonien selosteissa. Joitakin tutkimuksia löytyy ruokien sulavuudesta (esim. Daumas ym. 2014). Omistaja voi arvioida sulavuutta mm. ulosteiden määrän perusteella (verrattuna syötetyn ruuan määrään), mutta tarkkoja menetelmiä kotikäyttöön ei vielä ole (ks. esim. Hagen-Plantiga ym. 2014 ja Case 2016). Samoin proteiinin laadusta ei aina ole tarkkaa tietoa, sillä siihen vaikuttavat mm. se, mistä proteiini on lähtöisin (esim. mistä osasta/osista eläintä) sekä miten sitä on prosessoitu valmistuksen aikana (esim. onko käsittely tehty väärin). Esimerkiksi sidekudoksessa on paljon proteiinia, mutta se ei ole helposti hyödynnettävissä. Täten proteiinin suuri määrä (esim. 28 % proteiinia) tai nimi ”kananlihajauho” ei vielä kerro siitä, millaista se on laadultaan ja miten koira pystyy sitä hyödyntämään (ks. esim. Donadelli ym. 2018).
Hyönteiset ja proteiinin laatu
Tutkimuksessa1 käytiin läpi kahdeksan eri hyönteislajin proteiinin laatua: huonekärpänen kotelovaiheessa (Musca domestica), kotisirkka (Acheta domesticus), jauhopukin toukka (Tenebrio molitor), kanatunkkarin toukka (Alphitobius diaperinus), jättijauhomadon toukka (Zophobas morio), mustasotilaskärpäsen toukat ja kotelot (Hermetia illucens) sekä erilaisia torakoita (Eublaberus distanti, Blaberus craniifer ja Blaptica dubia).
Eri lajien rasvan ja proteiinin määrät vaihtelivat paljon. Rasvan määrä oli korkeahko, n. 13-40 % kuiva-aineesta (verrokkina siipikarjanlihajauho n. 13 %, soijapapujauho n. 3 % ja kalajauho n. 9 %). Raakavalkuaisen suhteellinen määrä hyönteisissä vaihteli matalasta (jättijauhomato 47 %) samaan siipikarjanlihajauhon (n. 69 %) ja kalajauhon (n. 71 %) kanssa (kotisirkka n. 71 %). Välttämättömien aminohappojen määrät vaihtelivat hieman eri lajeissa (kuten yleensäkin ne vaihtelevat eri raaka-aineissa). Kokonaisuudessaan korkeimpia aminohappopitoisuuksia oli huonekärpäsen koteloissa, sen jälkeen mustasotilaskärpästen koteloissa ja jättijauhomadon toukissa. Vähiten pakollisia aminohappoja oli torakoissa.
Orgaanisen aineen sulavuus oli korkein jauhopukin toukissa (91,5 %) ja jättijauhomadon toukissa (91,1 %). Mustasotilaskärpästen koteloissa oli alhaisin sulavuus (68,1 %). Verrokkina tutkimuksessa esim. siipikarjan lihajauhon sulavuus oli 85,8 % ja kalajauhon 82,1 %. Typpiyhdisteiden sulavuus oli korkea torakoilla ja jauhopukin toukilla.
Kokonaisuudessaan eri hyönteislajien ravintoainekoostumus vaihteli paljon. Tutkittujen aineiden osalta hyönteiset eivät kuitenkaan olleet huonoja vaihtoehtoja muuhun proteiinin verrattuna. Jos hyönteisiä aiotaan käyttää koirien ruuissa, pitää valita oikeanlainen hyönteisvalikoima kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saamiseksi.
| SIRKKA VS. NAUDANLIHA (100 g) * | |
| Sirkka 153 kcal proteiinia 20,1 g rasvaa 5,06 g | Naudanliha 169 kcal proteiinia 20,6 g rasvaa 9,3 g |
Kasvit, levät ja hyönteiset
Tutkimuksessa2 haluttiin selvittää helposti saatavien ja hyväsatoisten kasvilajien (esim. voikukka, lehtikaali ja mustikka), levien (esim. punalevät, ruskolevät ja viherlevät) ja hyönteisten (amerikantorakka Periplaneta americana, harmaa ruutukärpänen Sarcophaga bullata ja muurahainen Pogonomyrmex occidentalis) soveltuvuutta lemmikkieläinten ruokiin. Kaikissa hyönteisissä oli tarpeeksi pakollisia aminohappoja ja raakavalkuaista, joita vaaditaan lemmikkien (koirien) ruokiin. Kaikissa levissä ei ollut tarpeeksi näitä, joten jos leviä haluaa käyttää koirien ruokintaan, pitää lajikkeet valita huolella ja tutkia niitä lisää. Kasvien osalta vaihtelua oli myös paljon ja tähän vaikuttivat mm. vuodenaika ja alue, josta kasvi on kerätty. Täten levät ja hyönteiset vaikuttavat sopivimmalta proteiinien lähteiltä, kun mietitään vaihtoehtoja perinteisille proteiineille.
Yleistä hyönteisistä ravinnonlähteenä
Hyönteiset yleisesti ottaen ovat hyviä proteiinin ja kivennäisten lähteitä. Lisäksi niiden sulavuus on yleensä hyvä. Jotkut koirat ovat allergisia tyypillisesti koirien ruuissa käytetyille proteiinilähteille, joten uusia tarvitaan. Tällöin vaihtoehdoksi voivat myös tulla hyönteiset. Lisäksi hyönteiset ovat yksi vaihtoehto, kun mietitään eläinperäisen proteiinin valikoimien kasvattamista esim. taloudellisista tai ekologisista syistä.
Jos hyönteisiä aiotaan käyttää eläinten ruuissa, tärkeää on taata mm. ruuan puhtaus ja turvallisuus sekä oikeat menetelmät hyönteisten kasvattamisessa ja ravinnoksi käyttämisessä. Lisäksi pitää huomioida, ettei käytettävä hyönteinen sisällä haitta-aineita, jotka heikentävät sen hyödyntämistä ravinnoksi.
Markkinoilta löytyy jonkin verran hyönteisiä sisältäviä koirien ruokia ja herkkuja. Joitakin merkittäviä investointeja on jo tehty hyönteispohjaisten tai hyönteisiä sisältävien ruokien valmistamiseksi ja uusia tuotemerkkejä alalle on tulossa (esim. Green Petfood Insect Dog, Exclusion Diet Insect tai Entoma’s Natrual Dog Food). Tulevaisuudessa hyönteisiä sisältäviä ruokia nähtäneen vähitellen enemmän myös koirien muonavalikoimissa. Suurin kysymys lienee siinä, miten hyönteisiä sisältävät ruuat löytävät paikkansa ruokamarkkinoilla ja kuluttajien mielissä.
Lähteitä ja linkkejä
* lähde https://www.petfoodindustry.com/articles/7060-infographic-insect-based-pet-food-nutrition
Tutkimukset
- Bosch, Zhang, Oonincx & Hendriks 2014: Protein quality of insects as potential ingredients for dog and cat foods
- McCusker, Buff, Yu & Fascetti 2014: Amino acid content of selected plant, algae and insect species: a search for alternative protein sources for use in pet foods
Kirjoja ja artikkeleita
Case, L. 2016. Only have eyes for you.
Daumas, Paragon, Thorin, Martin, Dumon, Ninet & Nguyen 2014: Evaluation of eight commercial dog diets. Journal of nutritional science 3, 1-5.
Donadelli, Aldrich, Jones & Beyer 2018: The amino acid composition and protein quality of various egg, poultry meal by-products, and vegetable proteins used in the production of dog and cat diets. Poultry Science, 1- 8.
Hagen-Plantiga, Bosch & Hendriks 2014: Practical approach to determine apparent digestibility of canine diets. Journal of nutritional science 3, 1-4.
Linkkejä esim.https://www.petfoodindustry.com/articles/7060-infographic-insect-based-pet-food-nutritionhttps://www.petfoodindustry.com/articles/7051-insect-based-pet-treats-to-debut-at-global-pet-expo-2018https://www.entomofago.eu/en/#https://www.naturalproductsinsider.com/ingredients/insect-protein-it-viable-alternative-pet-and-livestock-foodhttps://www.buhlergroup.com/global/en/downloads/Baumann_and_Mueller_Alternative_Proteins.pdf