Pääsin arvostelemaan edustusjoukkueen karsintakoetta Seinäjoella (v. 2017) eli siellä oli hyvä tilaisuus nähdä maailman parhaita tokokoiria. Nyt ihan ajatuksella katsoin enemmän koiria koirina (sen mitä pystyin), yritin selvitellä mitä eroja koetilanteessa näkee koirien välillä ja mikä erottaa hyvät suoritukset ei-niin-hyvistä. Näitä ajatuksia on herännyt tässä vuosien mittaan aina uudelleen, kun mietin, että miksi aikanaan Elvin kanssa toko oli vähän laiskaa, Masun kanssa toko tuntui helpolta, Selman kanssa hankalammalta (mutta hauskalta), Hellevin kanssa oikein hankalalta (ja toisaalta erittäin helpolta) ja näiden kahden viimeisimmän kanssa yritän kuitenkin saada tokossa(kin) jotain aikaiseksi. Mutta millaiset mahdollisuudet hyviin suorituksiin on, kun mietin omiankin koiriani? Millaisia esteitä ja millaisia mahdollisuuksia niissä on, miksi jotkut asiat ovat kovin vaikeita ja toiset helppoja?
Olen pohtinut hyvää tokokoiraa ja sen luonnetta (esim. http://www.pipap.net/koulutus/hyvatokokoira.pdf), temperamentti ja persoonallisuutta. Koirarotujen välillä on selkeitä eroja koulutettavuudessa, esim. paimenkoirat nousevat koulutettavuudessa korkealle, samoin koirat, jotka ovat leikkisiä (ks. linkit). Näiden kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta tokossa huipulla on yleensä tietynlaisia koiria. Ne ovat hyvin motivoitavissa, jaksavat tehdä useita toistoja ennen palkkion saamista, palkkaantuvat tekemisestä (etenkin juoksemisesta), palkkaantuvat ohjaajan huomiosta (se on niille tärkeää), oppivat nopeasti, kestävät toistojen tekemistä, ovat luonnostaan nopeita ja nauttivat liikkumisesta, tekevät ilman suurta vaivaa nopeita liikkeitä (ts. erilaiset nopeat toiminnat eivät vaadi niiltä ponnisteluja, ovat terveitä) ja ovat ”hyvähermoisia”.
Hyvähermoisuus on ehkä se osa, joka erottaa nopeat ja näppärät koirat toisistaan tokossa (kokeessa). Hyvähermoisella koiralla ei ole mitään erityisiä pelon kohteita (esim. äänet, pinnat, ihmiset tai koirat), se ei stressaannu liian helposti ja jos se stressaantuu, sen strategia stressitilanteessa on ”fight”, ei pakeneminen tai passivoituminen. Koira pystyy toimimaan ja rentoutumaan erilaisissa tilanteissa. Se myös palautuu stressistä hyvin. Koira kestää ”painetta” ts. ohjaajalta tulevaa painostamista. Tällainen näkyy treeneissäkin, esim. koira tekee jonkun asian huonosti, jolloin sitä käsketään tekemään tehtävä uudelleen, ehkä parikin kertaa, ja koira yrittää tehdä asian uudelleen eri tavalla (tehtävää ei siis epäonnistumisen jälkeen tarvitse heti helpottaa). Koira kestää myös rankaisuja ilman että niiden käyttö näkyy selkeästi sen toiminnassa (eli koira pystyy hallitsemaan negatiivisia tunteita, siirtyy nopeasti positiivisempaan tunnetilaan). Koiran vireystilaa saadaan nostettua ilman että se kiihtyy liikaa (alkaa äännellä tms.) ja vireystilaa saadaan myös laskettua (taas samaa tunteiden säätelyn hallintaa). Koira myös kestää ohjaajan hermostunutta mielialaa (etenkin koetilanteessa), ei lamaannu tai kiihdy liikaa (on ehkä ns. kohtuullisen kova).
Jos koiralla on puutteita hermoissa (stressin sietämisessä), voi tilannetta yrittää parantaa. Voi opettaa koiralle erilaisia rentoutustekniikoita, ehdollistaa koiraa rauhoittumiseen ja rentoutumiseen, ehdollistaa rauhoittavia tehtäviä, pitää koiran vireystilaa matalampana, tekee paljon erilaisia häiriötreenejä, tekee paljon kokeenomaisia treenejä jne. Näissä on kuitenkin kova työ, ne eivät tapahdu itsestään ja vaatii toistoja, jotta oikea mielentila ehdollistuu varmasti koiralle. Ja jos koiralla on ongelmia kestää stressiä, niin tämä voi kuitenkin näkyä silloin, kun ohjaaja itse on jännittynyt tai koira voi yhdistää jännittyneisyyden koetilanteeseen. Helpommalla siis pääsee, jos koiralla on hyvät hermot.
Ajattelen, että hyvähermoinen koira koetilanteessa on se koira, joka ei ole ylivirittynyt (ellei sitä ole opetettu sellaiseksi), joka ei esitä useita stressin merkkejä tai rauhoittavia signaaleja sekä jonka olemus on kokonaisuudessaan melko rennon oloinen. Koira pystyy keskittymään ohjaajan ohjeisiin, se ei reagoi helposti häiriöihin ja pystyy työskentelemään hyvällä tasolla koko ajan.
Oma koira –asiaa
Koiran hyviä ja heikkoja ominaisuuksia voi olla hankala tunnistaa, ellei koiraa pysty vertaamaan toisiin koiriin. Kun mietin omia koiriani, niin niistä Masulla on ollut luonnostaan eniten hyvä tokokoiran ominaisuuksia. Ei siis yllätys, että sen kanssa tokoileminen oli helpohkoa. Elviä oli hankalahko motivoida, ei jaksanut tehdä kauan eikä nopeasti, rakenne ei ollut paras mahdollinen, mutta hermot olivat hyvä (lt +2). Selma oli erittäin vilkas sekä hieman puutteita ”hermoissa”, mitä olisi voinut korjata paremman koulutuksen avulla. Hellevi pystyi keskittymään hyvin, häiriöt eivät olleet ongelma, mutta perusmotivaation puute ja pehmeys tekivät tilanteen hankalaksi.
Marge on innokas, mutta reagoi häiriöihin, saattaa jänskättää asioita, vinkuu ja tärisee usein paikallaolossa sekä reagoi minun jännitykseeni. Voisi siis olla vahvempihermoinen, mikä aiheuttaa sen, että kokeenomaisia harjoituksia pitäisi tehdä valtavan paljon. Alli vaikuttaa hyvähermoiselta ja seisoo omilla (kapeilla) jaloillaan, palkkautuu ym. asiallisesti. Yllättävän paljon töitä ovat kuitenkin teettäneet muutamat helpot asiat, esim. maahanmeno alkaa vasta nyt sujua nopeasti ja sivulletuloa pitää hinkata teknisesti erilaiseksi (vatitreenin tuloksena astelee hienosti ristiaskeleita eli on hidas).
Kun mietin näitä puutteita ja vahvuuksia omissa koirissani, pitää ne muistaa huomioida koulutuksessa. Pitää asettaa tavoitteet koiran (ja rodun) mukaan, mihin koira pystyy henkisesti ja fyysisesti sillä koulutuksella, jota sille on tarjonnut. Lisäksi haluan, että koirani työskentelevät innokkaina ja rentoina. Jätän siis ajatuksen vireystilan voimakkaasta nostamisesta (jotta vireystila kantaisi kokeessa) pois, keskityn eustressin aikaansaamiseen ja hyvän mielialan luomiseen (CER…) ja toivon, että nämä yhdistettynä kokeenomaiseen harjoitteluun saavat aikaan mieleisiäni suorituksia.
Persoonallisuushttp://koiraseminaarit.blogspot.fi/2011/02/katriina-tiira-koiran-kayttaytyminen-ja.htmlhttp://docplayer.fi/8465257-Koiran-periytyva-persoonallisuus.htmlhttp://shiba-no-kai.com/onewebmedia/Mentalitet%20och%20personlighet%20hos%20hund.pdfhttp://extrasida.se/upload/57784072.pdfhttp://www.popgen.su.se/hund/dokument/Hundkursen_Personlighet_HO.pdfhttp://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo97123.pdfhttps://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=%22dog+personality%22&scisbd=1
Koulutettavuushttp://pets.webmd.com/dogs/features/how-smart-is-your-doghttp://www.appliedanimalbehaviour.com/article/S0168-1591(11)00086-4/abstracthttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19683035https://www.psychologytoday.com/blog/canine-corner/201506/is-there-relationship-between-playfulness-and-trainabilityhttp://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0376635710000215http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.2752/089279305785594135?journalCode=rfan20https://scholar.google.fi/scholar?q=dog+breed+trainability&btnG=&hl=fi&scisbd=1&as_sdt=0%2C5
Stressiasiaa