CULTURE CLASH
SISÄLTÖ
Koiran nökökulma. 3
Walt Disney vs B.F.Skinner 3
Sitruunankokoiset aivot mutta silti niistä pidetään. 3
Miellyttämisenhalun harha. 4
Dominanssi 4
Kovalevy – mitä koiralla on mukanaan?. 5
Saaliskäyttäytyminen ja sen ylilyönnit koirilla. 6
Leikki 6
Omistajan mielestä leikki voi olla ongelma. 6
Leikkejä. 6
Luovuttaminen. 7
Koira ei tottele – onko kyseessä lauman johtajuuden
ottaminen?. 7
Korvasta nipistäminen. 8
Taisteluleikki 8
Säännöt 8
Paloittelu ja pureskelu. 8
Koirien sosiaalinen käyttäytyminen ja sen ilmentymät 9
Yksinolon harjoittelu. 9
Eroahdistus. 9
Systemaattinen poisherkistäminen. 9
Sosialisaatio, konfliktien ratkaiseminen, pelko ja
aggressio. 9
Salattu epidemia. 10
Sosiaalistaminen – mitä se on?. 10
Pentukoulut 11
Puremisen estot 11
Arat pennut 11
Pentujen temperamenttitestit 11
Tavaroiden luovutus. 13
Paikkakomennot 13
Käsiteltävyys. 13
Pelokkaat ja aggressiiviset koirat 13
Puremiskynnysmalli (bite treshold model) 14
Ennuste. 14
Kaikki asiat ovat koirille puruleluja. 14
Sisäsiisteys. 16
Häkkiharjoittelu. 16
Harjoittelutaantumat 16
Uudet vaatimukset: tahattomat uudet säännöt 16
Käsky. 16
Haukkuminen. 16
Haukkumisen kontrollointi 16
Hyppiminen. 17
Ruuan varastaminen. 17
Sitruunankokoiset aivot, mutta silti rakastamme niitä. 18
Kuinka koirat oppivat 18
Tärkeitä sääntöjä. 18
Tottelevaisuuskoulutus. 18
Käytös kokeiluna. 19
Sisäsyntyiset vs. ohjelmoidut käytökset 19
Mahdollisia vahvisteita. 19
Palaute: ehdollinen vahviste. 19
Palaute: alempiarvoiset vahvisteet 20
Shaping. 20
Vahvistusaikataulut 20
Aikataulut 20
Yllyttämiset, avut (prompts) 21
Alkuopetuksen vaiheita. 21
Avut vs. palkkiot 21
Houkuttimet 21
Opetetaan osat erikseen. 21
Palaute: ei-palkkiota-merkki (NRM) 22
Palaute: positiivinen rankaisu. 22
Taidot 23
-
ihmiset vielä uskovat Disneyn koiraan: älykäs, moraali,
ongelmanratkaisija…
-
kukaan ei halua Skinnerin koiraa: input-output laatikko
-
koira, jota on kielletty huonekalujen puremisesta
à ei tee sitä,
kun ihminen on paikalla mutta tekee silloin, kun ihminen ei ole paikalla
o
Disney: koira tietää, että huonekaluja ei saa purra ja protestoi
yksinjäämistä vastaan. Tekee tahallaan sitä, minkä tietää olevan väärin.
On syyllinen, kun omistaja tulee takaisin.
o
Skinner: koira tietää, että huonekalujen pureminen on vaarallista, kun
omistaja on paikalla ja turvallista, kun omistaja ei ole paikalla.
Ahdistuu kun jää yksin kotiin
à pureskelee. Kun omistaja tulee kotiin
à koira yrittää
miellyttää häntä, koska yhdistää tilanteeseen rankaisun (omistajan
kotiintulo ja käytös kertovat rankaisun olevan tulossa). Ei tiedä, mistä
rangaistaan.
-
koiria pidetään ylivoimaisina ihmisiin verrattuna uskollisuudessa ja
lojaalisuudessa
-
behavioristinen ajatusmalli kokee koirat input-output –koneina
-
liioitellaan koirien älykkyyttä ja moraalia, miten samanlainen se on
kuin ihmisillä
-
koirat eivät ole samanlaisia kuin ihmiset, mutta se ei haittaa – side
koirien ja ihmisten välille voidaan kuitenkin muodostaa
-
kaksi aluetta, joissa eniten myyttejä ja tiedon puutetta
o
koirien käyttäytyminen
o
eläinten oppiminen
-
ihmiset oppivat klassisen ja operantin ehdollistumisen avulla
-
tässä suhteessa ollaan samanlaisia kuin koirat
-
ihmiset myös oppivat havainnoimalla ja oivaltamalla
-
ihminen: kieli, liikkuminen menneestä tulevaisuuteen, abstrakti
ajattelu, ajatus oikeasta ja väärästä, tietoisuus
-
koirat ovat itsekkäitä
-
koira oppii lähes ainoastaan klassisen ja operantin ehdollistumisen
kautta (jotain sosiaalisesti)
-
oppivat hyvin
-
hyvä hajuaisti
-
erottavat muutoksia ympäristössä
-
monimutkaiset sosiaaliset suhteet ja rikas tunne-elämä
-
eivät ymmärrä kieltä, ajattele abstraktisti, liiku menneestä
tulevaisuuteen, ei ole moraalia
-
erottelua tehdään ihmismaailmassa koko ajan (ikä, rotu, sukupuoli…)
-
älykkyys yksi osa erottelua, esim. koe-eläiminä rotat, jos niiden
huomattaisiin olevan erittäin älykkäitä, ÄO suurempi kuin ihmisellä
keskimäärin?!
-
koirat ovat lahjakkaita, mutta eivät erityisen älykkäitä – kuitenkin
älykkyyttä yritetään liittää niihin innokkaasti
-
on kertomuksia älykkäistä koirista/niiden älykkäistä teoista – jos
koirat olisivat niin älykkäitä, miksi eivät koko ajan toimi hienosti ja
älykkäästi? Miksi eivät valvotuissa oloissa?
-
kun selitetään koiran käyttäytymistä, ensin pitäisi ottaa huomioon
oppimisteoriat
-
kun unohdetaan älykkyys ja moraali, samalla koiralta pudotetaan vastuu
myös
-
esim. koira tuhoaa huonekaluja ja ”tietää” sen olevan väärin – miksi
tekee sitä?
-
koiria rangaistaan monesta asiasta kun yliarvioidaan niiden
ajattelukykyä
-
behavioristinen malli vs. disney– malli hankalampi koirille, antaa
niille ongelmia, joita ne eivät voi ratkaista ja sitä kautta enemmän
rangaistuksia, kun ne epäonnistuvat
-
koirat samalla yhdistävät rangaistukseen omistajansa
-
oppimisteoriat paras tapa ymmärtää ja muuttaa koiran käytöstä
-
tehokkainta ja tuottaa vähiten itkua ja hammastenkiristelyä koiran ja
ohjaajan väleihin
-
oppimiskokeita tehty paljon, mutta jostain syystä niitä ei huomioida
koiran koulutuksessa
Miellyttämisenhalun
harha
-
koirien miellyttämisenhalu – milloin vihdoin unohdetaan?!
-
missä on koira, joka on kiinnostunut omistajansa sisäisestä tilasta?
(silloin on, jos se vaikuttaa koiraan, muuten tuskin on kiinnostunut)
-
kehuminen toimii primaarisena vahvisteena joillekin koirille, jos
kilpailevia motivaation kohteita ei ole, mutta tämän vaikutus on rajattu
eikä ole miellyttämisenhalua
-
kehu toimii yleensä turvallisuustakuuna – pieni todennäköisyys
epämiellyttävien asioiden tapahtumiselle silloin
-
etenkin perinteisessä tottelevaisuuskoulutuksessa
-
tuolloin primaarinen motivaatio ei ole kehu vaan pakotteiden välttäminen
-
jos ohjaaja on hyvä, koira ymmärtää, että kehuminen = pakotetta ei tule
-
korkeat äänet ja terävät äänet suosittuja eri kulttuureissa koiria
kouluttavien ihmisten kesken
-
koirat pitävät niistä, kokevat mielenkiintoisiksi
-
kehu hyvä sekundaarinen vahviste arkielämässä
-
koirat oppivat tekojensa välittämistä seuraamuksista ja ajallisesti
lähellä toisiaan olevien tapahtumien assosioimisesta
-
jos käytät ruokaa, koira ei tottele ihmistä vaan ruokaa –väite
-
esim. koira tottelee hihnasta nykäisyjä, kehuminen ”ainoa palkka” =
tottelee omistajaansa, miellyttää omistajaansa
-
ei haluta huomata, että motivaattorina toimii kipu
-
kaikki eläimet motivoituvat ruuasta, vedestä, seksistä ja pakotteiden
välttämisestä
-
moni motivoituu leikistä, huomiosta, sosiaalisesta kontaktista,
resurssien saamisesta haltuun
-
näille voidaan luoda oma signaalinsa, joka motivoi eläintä
-
kehu voi toimia em. signaalina
-
käytetään joko positiivista tai negatiivista vahvistamista
-
kehuja käytetään ja ihan hyvä juttu
-
eläimet pitävät kehuista, koska silloin ne tietävät, että mitään pahaa
ei tapahdu ja tämän vuoksi eläimet pitävät siitä, että omistaja on
hyvällä tuulella (kehuu silloin koiria)
-
siksi esim. ollaan tyytyväisiä, jos joku ihminen on hyvällä tuulella –
on kiltti muille
ß itsekäs ajatus taustalla ihmisellä (ja ihmisen pitäisi olla
moraalinen olento)
-
joillekin eläimille kehuminen riittää vahvisteeksi – erittäin harvassa!
-
monet koirat pitävät kehuista, mutta eivät työskentele niiden vuoksi
-
ei saa sekoittaa suhteen luomista kouluttamiseen – suhteen luomisessa
kehut hyviä
-
ihmiset pettyvät joutuessaan käyttämään koulutuksessa esim. ruokaa,
leluja tai muita palkkioita, kun se ei ole ”miellyttämisenhaluinen”,
”kuuntelee vain kun haluaa” jne.
-
monet koirat on leimattu huonoiksi tämän takia, kun tarvitsevat
motivointia – itse asiassa ovat normaaleja!
-
miellyttämisenhalun myytti on noussut monista koirien
käyttäytymispiirteistä
-
esim. tervehtimisrituaalit ylitsevuotavia
-
koirat ovat erittäin sosiaalisia, palautuvat nopeasti rangaistuksista,
tarkkailevat ihmisten liikkeitä
ß jotain mukavaa
saattaa tapahtua koiralle, siksi tarkkailevat
-
ihminen osaa heittää ihanasti palloa ja osaa avata koiranruokapurkkeja
-
koirat rakastavat ihmisiä, mutta eivät jumaloi
-
kouluttamiseen liittyen em. ei ole olennaista
-
käyttäytymisen kontrolloimiseksi pitää manipuloida koiran tekemisten
seuraamuksia
-
laumateoria ja pakotteiden käyttö
-
laumahierarkian havaitsemisen jälkeen ihmiset ovat yrittäneet selittää
koiran käytöstä ja ihminen-koira –vuorovaikutusta dominanssin termeillä
o
koiran huono käytös
à ei olla oltu
sen pomoja
o
ihminen alfa laumassa
-
dominanssi tekee esim. oppimisteorioista turhia
-
kaikki voidaan selittää dominanssin avulla…
-
vaikka asioita voisi selittää yksinkertaisemminkin, esim. huonekalujen
pureminen – mitä muuta asiaa varten ne ovat olemassa? Eivät tottele,
koska eivät ymmärrä käskyä jne.
-
pitää erottaa toisistaan se, että koira tuntee itsensä alistuneeksi ja
että koira on pakotekontrollin alaisena
-
sähköpannalla luoksetulon opettaminen
à
pakotekontrolli
-
jos koira tietää, että se voi saada palkkion tulleessaan luokse ja jos
ei tottele, menettää vapautensa hetkeksi
à kontrollia
ilman pakotteita
-
kun ihmiset sanovat, että heillä on dominanssiongelma, tarkoitetaan
yleensä joko sitä, että heillä on tottelemisongelma tai koira
puree/uhkailee heitä
-
molemmissa tapauksissa koira voi ajatella olevansa omistajiensa
yläpuolella, mutta voi myös olla ajatella olevansa rankingissa alhaalla
-
koira voi olla erittäin dominoiva ja silti tottelevainen
-
jos ongelma on totteleminen
à harjoitellaan
sitä operantin ehd. ehdoilla
ß käyttäytymisen muuttamista. Koiraa voi höykyttää eikä se
kuitenkaan tule luokse, jos ei osaa sitä
10 kärjessä huonoista käytöksistä
-
pureminen tai aggressio
-
vetäminen hihnassa
-
pissaa sisälle
-
puree tavaroita
-
hyppiminen vasten
-
ei tule luokse
-
kerjää
-
kulkee edellä ovista
-
nukkuu kielletyillä huonekaluilla
-
varastaa ruokaa/vaatteita
-
ovesta kulkeminen: mistä koira tietää, että omistaja on sen yläpuolella
jos koira kulkee omistajan jälkeen ovesta?
-
koira haluaa ovesta äkkiä ulos, koska siellä on kaikkea
mielenkiintoista, ei ole kerrottu, että ei saa tehdä niin jne.
-
kun koiran käyttäytymisessä on jotain epämiellyttävää ja mietitään
miksi…vastauksia
o
käytöstä on joskus vahvistettu/ympäristö on vahvistanut sitä
|