LIIKKEIDEN OPETTAMINEN

Opettaminen

Vaihtoehtoja asioiden opettamiselle:

  • käsky (esim. istu)
  • apu (esim. houkuttelu)
  • reaktio (istuu)
  • palkkio (esim. nami)
  • apu (esim. houkuttelu)
  • reaktio (esim. istuu)
  • palkkio (esim. nami)
  • reaktio (esim. istuu)
  • palkkio (esim. nami)

·        mitä käytetään – riippuu siitä, mitä opetetaan, mitä järkevintä käyttää

 

Ensimmäisessä vaihtoehdossa riskinä on se, että käsky annetaan heti ja jos koira ei teekään oikein --> käsky yhdistyy väärään asiaan tai oikeaan asiaan hitaammin. Kahdessa muussa pyritään saamaan ensin aikaan oikeat käytökset ja sitten niihin liitetään käskysanat. Helpoissa asioissa voidaan käsky liittää melko varhain mukaan (kun ollaan varmoja, että koira tulee tekemään oikein), vaikeammissa pitää itse toimintoa harjoitella pitempään ennen kuin käsky kannattaa liittää mukaan.

 

Perusopettamiskaava

1. saadaan käytös aikaan (esim. koira istuu)

2. merkataan se (kehu, klikkaus tms.)

3. palkitaan (esim. taisteluleikki, nami, kehu, silitys)

4. toistetaan kunnes onnistuu n. 80%:sti (ei vielä kovin monessa eri paikassa, mutta muutama kerta niin että käytös on a) suhteellisen valmis ja b) suhteellisen varma)

5. lisätään sanallinen vihje/käsky/käsimerkki tms. signaali (esim. muutama istuminen ilman käskyä ja sen jälkeen käsky + istu)

6. käytetään käskyä käytöksen aikaansaamiseksi (istu eri paikoissa ja koiran pitäisi istua siitä)

 

Eri menetelmiä (M.Egtvedt)

Koiraa voidaan kouluttaa karkeasti jakaen joko koiraa oikeista suorituksista palkiten tai aiheuttamalla koiralle epämiellyttävän tunteen, jonka loppumisen koira saa aikaan tottelemalla.

Opetuksessa voidaan em. lisäksi käyttää joko paljon apuja (koskeminen, hihna, esteet, houkuttimet) tai vähän apuja.

Näiden mukaan ovat muokkautuneet erilaiset koulutusmenetelmät (opetustavat) ja niiden sekoitukset. Eri ihmiset liikkuvat eri kohdissa ylläolevaa kuviota sekä eri liikkeissä ja eri opetusvaiheissa saatetaan käyttää erilaisia menetelmiä.

Oppimisen onnistuminen riippuu aina opetettavan asian lisäksi näistä seikoista:

  • ajoitus (miten nopeasti ohjaaja osaa kertoa koiralle, että se tekee oikein)

  • vahvistustiheys ( = palkkioiden jakaminen tai vaihtoehtoisesti pakotteen poistamisen nopeus)

  • käytösten jakaminen osiin (pienissä palasissa opettaminen)

Lisäksi koiran luonne vaikuttaa oppimiseen; jos koira on ns. palkkiohullu, se kestää ohjaajan virheitä enemmän, koska palkkio on erittäin houkutteleva ja samalla jaksaa yleensä enemmän toistoja.

Palkitseminen

Yleensä kouluttaminen perustuu positiiviseen vahvistamiseen eli koiran tehdessä oikein tätä toimintaa vahvistetaan koiralle mieluisalla asialla (= palkitaan koiraa kun se tekee oikein). Palkitsemistilanteeseen liitetään primaariseen vahvisteeseen (= sellainen asia, josta koira luonnostaan pitää, esim. makupala, silittäminen, leikkiminen) sekundaarinen vahviste (= asia, joka kertoo koiralle, että primaarinen vahviste on tulossa, esim. kehuminen, eleet). Kehu kertoo koiralle, että se tekee oikein ja palkkio on tulossa. Kehuminen tai vastaava pitää tehdä ennen muita palkkioita.

Palkkio valitaan koiran mieltymysten mukaan; mikä kullekin koiralle on paras palkkio. Makupalat sopivat useimmille koirille ja ne ovat käteviä alkuvaiheessa. Leikki ja lelut ovat innostavia palkkioita ja niitä kannattaa käyttää etenkin silloin, kun koira alkaa jo osata ja liikkeeseen halutaan lisää vauhtia. ”Vauhtiliikkeissä” kannattaa melko pian vaihtaa palkkio innostavaan palkkioon ja rauhallisissa, passiivisemmissa liikkeissä kannattaa mieluummin käyttää rauhallisempia palkitsemistapoja.

Kaikkiin liikkeisiin liittyy opetusvaiheen jälkeen palkitsemisen satunnaistaminen. Opetusvaiheessa koiraa palkitaan aina kun koira tekee oikein (= jatkuva palkitseminen). Sen jälkeen, kun koira tekee suurimmaksi osaksi oikein, aletaan palkitsemistiheyttä vähentää eli satunnaistetaan palkitsemista. Tällöin koiraa palkitaan esim. joka toinen kerta sen tehdessä oikein. Tämän jälkeen palkitsemisessa siirrytään epäsäännölliseen palkitsemiseen eli palkkioiden saamisen väli on epäsäännöllinen (esim. 2-6-1-3-8-3-2 jne. yritys palkitaan). Satunnaistamalla palkitsemista koira oppii yrittämään kovempaa saadakseen palkkion ja sen työskentelymotivaatio pysyy korkeana.

Opetusvaiheessa koiraa ei kielletä ei korjailla vääristä suorituksista vaan tehdään ne uudelleen ja paremmin. Myöskään tämän vaiheen jälkeen kieltäminen ei ole välttämätöntä, mutta sen jälkeen kieltämisestä ei ole yhtä paljon haittaa kuin alkuvaiheessa.