Juttuja

ERILAISIA OPETUSTAPOJA

on monia tapoja opettaa, jotkut niistä ovat tehokkaampia kuin toiset
oppimisen perusmuodot ja lait niiden takana
nykyään monia eri tapoja opettaa: klikkeri/naksutinkoulutus, houkuttelu, pakotekoulutus, VPV, motivaatio/viettikoulutus jne.
kaikki noudattavat oppimisen lakeja
mikä tapa tehokkain? Riippuu siitä, mitä opetetaan

Mitä oppiminen on?

käytöksen muutos, joka kestää edes hetken
prosessi (aivoissa)
käytöksen toteutuminen riippuu monesta seikasta: mahdollisuus, motivaatio, fyysiset edellytykset ja oppiminen

Motivaatio

vaikuttaa oppimistulokseen ja sen suorittamiseen
eläinten motivaatiota manipuloidaan opetuksessa (tuskin kukaan koira itse on kovin kiinnostunut esim. agilitystä ellei siitä tehdä koiralle kiinnostavaa)

Uusien käytösten opettaminen

Mietittävä ennen kuin aletaan opettaa…

4 oppimisen vaihetta

1. omaksuminen

2. automaattisuus, sujuvuus

3. yleistäminen

4. ylläpitäminen

1. Social facilitering
(vaistot, matkiminen)

Käytetään koiran halua matkia toista.
Koirat eivät ole hyviä matkimaan, esim. ei voi näyttää hyvää perusasentoa ja otaksua muiden koirien matkivan sitä (koiria ei kiinnosta osata tuota).
Koirat voivat toistaa muiden koirien tekemiä asioita, esim. koirat matkivat helposti laumassa haukkumista tai kaikki tulevat luokse, kun kutsutaan.
Laumassa koirat helposti nukkuvat, juoksevat ja haukkuvat yhtä aikaa. Matkimista on käytetty hyödyksi mm. metsästyskoirien koulutuksessa - nuori koira vanhan matkaan.
Allelomimeettisen käyttäytymisen toinen osa on käyttäytymisen matkimisen lisäksi tunteen "matkiminen".
Esim. stressaantunut ohjaaja helposti tartuttaa stressin koiraan. Ohjaaja voi yrittää omalla käytöksellään (tunnetilallaan) muuttaa koiran tilaa (innostaa, rauhoittaa jne.).

2. Fyysinen ohjaaminen

Koiraa ohjataan asettelemalla se käsin haluttuun asentoon tai jollain muulla apuvälineellä.
Monet perhekoirien omistajat eivät ole kiinnostuneita koirankoulutuksen teoriasta, heidän toiveenaan on koira, joka tottelee yksinkertaisia käskyjä ja kaikkia perheenjäseniä. Heidän on helppo ymmärtää ja käyttää fyysistä asettelua.
Jotta tällä metodilla onnistuisi, ei koiraa saa pakottaa niin, että se alkaa taistella vastaan. Kannattaa käyttää mieluummin vastareaktioita eli jos haluaa, että koira istuu à ei kannata painaa sitä istumaan vaan esim. nostaa takapuolelta karvoista.
Yleisempi tapa on käyttää jonkinlaisia apuvälineitä, esim. agilityn pujottelun opettamisessa rautalankaviritelmiä, kapean käytävän hyödyntäminen suoran luoksetulon aikaansaamiseksi tai estettä koiran edessä kaukokäskyjä opetettaessa
Ongelmana fyysisessä asettelussa on se, että avut pitää saada pois harjoittelutilanteesta eikä tämä ole aina helppoa.

3. Houkuttelu

Tässä ei käytetä fyysisiä apuja vaan toisella tavalla houkutellaan käytös aikaan.
Yleensä apuna käytetään makupalaa.
Tapa on helppo, nopea ja monikäyttöinen.
Kuitenkin kun koira keskittyy makupalaan, koira ei tajua, mitä sen kroppa tekee.
Pitäisi päästä houkuttelemalla aikaansaadusta käytöksestä siihen, että koira tarjoaisi käytöksen, mikä tekee houkuttelumenetelmästä hankalamman.
Jotkut käyttävät tämän takia muuta kohdetta kuin namia (kosketuskeppi tms.).
Houkuttelu on yleensä koira- ja kouluttajaystävällistä
Suurin ongelma houkuttelussa on kuitenkin se, että kouluttaja tekee kaiken työn ja avustaa koiraa kaikessa, jolloin koirasta tulee helposti riippuvainen avuista ja avuista tapa.

4. Kohdentaminen (targeting)

Tämä liitetään monesti houkutteluun ja näillä kahdella onkin paljon yhteistä. Yksinkertainen kohdentaminen (koira koskee kepin päätä) on ensimmäisiä asioita, joita aloittelevat naksukouluttajat harjoittelevat. Yleisiä kohdentamisen kohteita ovat:
oven avaaminen tai valojen päälle laittaminen (avustajakoirat)
osoitettujen tavaroiden nostaminen
kontaktialueiden koskeminen
ruutuunmeno tokossa
Koira voidaan myös opettaa koskemaan kohteita eri osilla kroppaansa (jalka, etuosa, takaosa jne.) ja ne voidaan yhdistää pitemmiksi sarjoiksi.
Etuna tässä on nopeus ja joustavuus - menetelmää voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin.
Huonona puolena on se, että kouluttajan vaikutus on taas suuri eikä aina ole helppoa poistaa kohdetta (target) käytöksen tekemisestä.

5. Nappaaminen (capturing)

Tässä napataan koiran tekemiä käytöksiä eli kun koira tekee oikein (vahingossa), se palkitaan.
Tämä tekniikka rajoittuu sellaisiin käytöksiin, joita koira tekee luonnostaan.
Lisäksi niiden pitää tapahtua tarpeeksi usein, jotta koira oppisi käytöksen ja palkkion välisen yhteyden.
Kouluttajan pitää olla koko ajan valmiina nappaamaan erilaisia käytöksiä eli vaatii aikaa ja koiran tarkkailua...

6. Shaping

Shapingia pidetään monesti naksukouluttajien ideaalimenetelmänä ja joidenkin mielestä muut menetelmät eivät ole oikeaa naksukoulutusta.
Shaping voidaan jakaa a) käytöksen luomiseen "tyhjästä" (vapaa shaping) ja b) olemassaolevien käytösten muokkaamiseen.
Shaping on yksi joustavimmista käytöksenmuokkaamistavoista. Se ei ole helppoa aloittelijalle ja koiralta se vaatii suurta aktiivisuutta.

Mikä menetelmä pitäisi valita?

Kuinka monta käytöstä koiran pitää oppia?
Kuinka nopeasti uusi käytös pitää oppia?
Kuinka tarkkoja käytösten pitäisi olla?
Kuinka kokenut kouluttaja on?
Kuinka kiinnostunut kouluttaja on kouluttamisesta?
Kuinka paljon kokemusta koiralla on eri menetelmistä?
Pitääkö koiran ratkaista ongelma itsekseen vai pitääkö sen reagoida tuttuihin signaaleihin?

Parhaaseen tulokseen pääsee yleensä, kun