Akillesjänne osa 2 (päivät 6-11)

Toinen viikko kipsin kanssa oli ajoittain asiallista, ajoittain hankalaa. Keppien kanssa kävely ei oikein alkanut sujua, ehkä luminen ja jäinen maa vaikuttivat asiaan sekä se, että kädet (kämmenet) tulivat edelleen kepeistä kipeäksi. Siihen vaikutti ehkä se, kun vasen jalka oli lähtökohtaisesti heikompi jalka eikä aluksi jaksanut tehdä niin paljon kannattelua kuin sen olisi pitänyt tehdä. Mutta koko ajan se on vahvistunut, kun pakostakin sen kanssa on joutunut tekemään kyykkyjä, yhdellä jalalla seisomista ym. Aika vähän mitään liikkumista kuitenkaan olen tehnyt ja jalka oli edelleen yöllä hieman hankala. Eli kunto on tippunut tavallisesta kohti heikkoa.

22.11. minulla oli aika Kokkolaan sairaalaan, jossa odotin saavani kipsin pois ja mahdollisesti saapaskengän, Vacopedin, tilalle. Näin kävikin eli lääkäri tsekkasi jalan ja sanoi, että jänne on alkanut kasvaa yhteen, joten kenkä kipsin tilalle. Repeämä oli isohko (2,9 cm), mutta sen verran ylhäällä lähellä jänteen ja lihaksen kiinnityskohtaa, että sitä ei leikattu (vaikea saada yhdistettyä tuossa kohtaa jänteen päitä toisiinsa, ei voi kiinnittää lihakseen tms.). Pohkeen kipeä kohta onkin juuri tuossa heti pohjelihaksen alapuolella. Nilkan molemmin puolin sekä sääressä oli mustelmaa, nilkassa kunnolla. Lisäksi turvotusta jonkin verran siellä täällä jalassa.

Ei mahdotonta eroa vielä jalkojen välillä, oikeassa vähän turvotusta.

Vacoped on kummallinen kapistus eikä niin kiva, kun luulin. Se oli luudutuksen jälkeen saamaani walkeriin verrattuna paljon painavampi ja kovempi, koska sen sisus kovettuu ilman poistuessa siitä. Jos sen laittoi pohkeen kohdalta kovin tiukalle, pohkeeseen sattuu eli en kamalan tiukalle halua sitä laittaa. Nukkuessa hankalahko, koska oli pai-na-va. Säätö nyt ylimmässä eli suurin korotus päällä. Sitä vähennetään joulukuun puolessavälissä eli 3 viikon kuluttua. Mukavinta se, että nyt jalan päälle saa varata sen mukaan, miten pystyy, kepit kuitenkin tukena. Ja suihkuun sai mennä ns. normaalisti, kun ei astu jalalla. Silloin ei kenkää tarvitse (tai saa sen vaikka kastella), muulloin sen pitää olla jalassa.

Vacoped jalassa

Ensimmäinen suihkukeikka ei alkanut hyvin. Vacoped pois jalasta, jalan ihastelua ja sitten suihkuun jakkaralle. Mulla oli siellä ollut ämpärit istuimena, vaan ne olivat armottoman matalat nyt, kun jalkaa piti varoa vielä enemmän. Ja ensimmäinen liikahdus siten, että jalka roikkui mukana, ei onnistunut ihan sujuvasti – heilahteleva nilkka tuntui jänteessä ja pelotti, että jalka osuu jonnekin ja retkahtaa siitä. Joten varovaisuutta piti noudattaa.

Muutenkin piti noudattaa varovaisuutta jalan kanssa, koska jänne tuntui nyt olevan hieman venyneessä tilassa asennon muuttumisen takia (ei enää ekvinus, vaan kulma muuttui). Aika varoen piti astella ja olla, kun pientä varaamista jalalle pystyi tekemään. Helpointa oli edelleen olla hieman varpaan/päkiän varassa, joten sillä liikkeelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.